lumi suli, kevät tuli ...

Neljä viikkoa taitaa olla nyt siitä kun pasahti ne pahemmat allergiaoireet päälle ja sen jälkeen ei ole oikein kulkenut.

En tiedä vetikö allergia keuhkot tilttiin ja vireen pohjille, vai onko tässä jotain muuta vialla. Vieläkö tämä tästä pahenee, vai lieneekö iskeny huono kunto tähän väliin. Paljon on kysymyksiä ja vastauksia vähän vähemmän.
Joku yksittäinen lenkki on saattanut kulkea ihan siedettävällä vireellä, mutta suurimmaksi osaksi olo on ollut aivan saakelin yleisväsynyt ja juokseminen voimatonta ja laiskaa. Juostessa on sellainen olo, että tekis mieli mennä pötkölleen tien reunaan, ja lihakset on kokoajan väsyneet ja tukkoset jne.

Astmakokeissa kävin ja vielä on jotakin puhalluskokeita, kontrollia yms odottelemassa, mutta jotenkin alkaa tuntua, että tämä astmakortti ei ole se ratkaisu. Kun kuivat ja pölyiset pakkaskelit meni ohi ja katupölyä on katujen harjausten ja sateiden jälkeen vähemmän, niin tilanne on hengittämisen suhteen helpottunut, vaikka keuhkot ei ihan täydessä tikissä olekaan. Mutta keuhkojen puolesta juokseminen onnistuu ilman pahempia tuntemuksia ja sellasia pahempia yskänkohtauksia ei enää tule. Hengittäminen on vieläkin ehkä inasen raskaampaa, ja lenkillä hengästyy vähän helpommin.

Nyt on päällä tuplalääkitykset keuhkoihin vedettävää lääkettä ja samalla seuraillaan pef arvoja ennen ja jälkeen lääkkeen. Eli pitää puhallella sellaiseen putkeen jossa on joku asteikko josta en sen enempää tajua. Tsekkasin kuitenkin, että tämän ikäisen ja kokoisen viitearvot on niin naurettavan alhaiset, että ei mulla mitään vaikeuksia ole niitä puhkua. Ja lääkkeen jälkeen tuon mitarin saa suht vaivatta pohjaan. Olisko niin, että viitearvot ei välttämättä sovellu melkeinkestävyysurheilijalle.
Mutta keuhkolääkäri oli sitä mieltä, että juosta saa kun pitää järjen mukana ja ei niitä keuhkoja kuulemma juoksemalla hajalle saa. No mie oon juossut minkä oon jaksanu, tuosta järkihommasta en tiedä. Kyllähän tässä vähän on arveluttanut, että kun palautuminen on selvästi vähän heikompaa, niin tässä on väkisin tuuppimalla mahdollisuus vetää ittensä monttuun. Ja kun viimekesän konttaus on vielä suht hyvin muistissa, niin pitää olla vähän varuillaan. Mutta olo oli kyllä tuossa pahimmillaan sellainen, että eipä siinä paljon mieleen tullut mitään tehotreenejä kokeilla.

viikko 15: 47km juoksua. (lähinnä mielenterveyttä ylläpitävää, ja todella huonolla hapella)
viikko 16: 114km juoksua. 10h30 (+fillaria)

Vauhdit peruslenkeillä on näköjään siellä 5/km pinnoissa ja TE pysyy näillä lenkuroilla ihan hyvin aisoissa. (vuosi sitten kun oli se kuutamojakso, niin TE huiteli VK lukemissa aina kun lenkkarit askarteli jalkaan)

Nyt muutaman päivän vire on ollut hieman parempi. Lauantaina tuuppasin kokeeksi kympin vähän alle 4min/km vauhdilla ja vaikka se vähän työlästä olikin, niin tuntemus oli jo parempi ja treenin jälkeen lihakset oli ihan hyvän tuntuiset.
Sunnuntaiaamuna vedettiin jahan kanssa 30km pitkis 5/km vauhdilla ja sekin meni ihan jees. Voi olla, että yksin olis ollut vähän raskaampi fiilis, mutta porukassa ja vielä mulle uusilla kangasalan maalaismaisemien hiekkatiereiteillä lenkki meni suht hyvällä vireellä.
Enivei, pari viikkoa sitten tälläinen yhdistelmä ei olisi ollut mitenkään mahdollinen, kun kympin hitaalta peruslenkiltäkään ei palautunut seuraavaksi päiväksi.

Lihaksisto alkaa toimia paremmin, en tiedä onko väliaikaista vai onko tilanne paranemassa. Eron huomaa selvästi lenkin jälkeen kun lihakset ei ole ihan tukossa ja kipeät ja olo ei ole enää ihan umpiväsähtänyt. Keuhkot ei ole ihan täysin palautuneet, mutta toivotaan, että toipuminen on alkanut ja tilanne alkaa normalisoitua.

Joka tapauksessa lumet on tässä tuskaillessa hävinnyt ja mettässäkin alkaa olla suunnistuskelit.

Pe 5.4

lepo

Väsyttää ja keuhkot kanittaa, ei oikein huvita.

Kävin lääkärissäkin ja tälläkertaa lääkäri otti homman tosissaan. En edes ehtinyt kunnolla valittaa. Ihmetteli, että oletko näillä keuhkoilla muka yrittänyt jotakin.
Enempi miettimärrä tuli passitus astmakokeisiin. Muutenkin kun lääkäri oli urheiluun perehtynyt niin keskustelu oli vähän helpompaa.

Suositteli, tai tais olla enempi määräys, että juokseminen pölyisillä reiteillä pois ohjelmasta, eli työmatkajuoksu olis nyt kielletty. Urheilla tietty saa, kun keksii keuhkoille ystävällisempiä korvaavia juttuja.
Loppusanat oli, että päätä on turha hakata seinään, väkisin hömöilemällä on koko kesä piloilla.
Ja kun viimekesäna tuo väkisin päätä seinään tuli kokeiltua, niin ajattelin nyt uskoa.

Näillä mennään, keväällä ei revitellä. Katotaan mitä noista testeistä ja muista seuraa.

Voi olla, että en jaksa täällä sisävoimistelujani ihan päivittäin selvitellä.

To 4.4

a: 10.1km

Oli tarkoitus juosta kotiinkin, mutta oli niin väsynyt ja vetämätön olo, että eipä huvittanut.

Ke 3.4

a: 10.1km, 5:00/km
ip: 13km, 4:30/km
yht: 23km

Perus setit. Kotiin päin juostiin Äijälän Tilen kanssa. Keuhkot ei ihan täydessä tikissä ole, se ehkä vähän harmittaa.

Ti 2.4

a: 10.1km, 5:13/km
ip, 10.7km, 4:39/km
i: 5km, sprinttisuunnistus

Työmatkahölkkääjän paluu.
Aamulla 12 astetta pakkasta, ja ihan mielelläni laitoin pipon syvälle päähän.
Iltapäivästä olikin lämmintä jokunen aste.
Pakko juosta reppu selässä, kun menomatkalla tarvii vähän enemmän vaatetta kun takas tullessa.

pääsiäinen, Uddevalla

Pe:
suunnistus: 55min
suunnistus: 30min

La:
suunnistus: 1h20, kisarata+hulluna verraa.
suunnistus: 25min

Su:
suunnistus: 50min, kisarata

Ma:
lepo,

Pääsiäinen meni Ruotsissa suunnistajien leirillä. Etukäteen kuulosti vähän rankalta reissulta, ei niinkään treenaamisen, vaan matkustamisen ja huonosti nukuttujen öiden takia. Mutta reissu meni melko kivuttomasti. Mukava oli juosta lumettomassa mettässä ja hyvissä maastoissa. On kyllä pohkeet vähän ihmeissään äkikseltään tollasesta suunnistusnastarikuurista, maa oli vielä roudasta kova, niin tuli vähän liikaa iskutusta.
Treeniä nyt tuli ehkä vähemmän kuin kotona ollessa olis tullut, mutta lienee ihan hyvä niin.

Pyrsässä on kyllä hyvä porukka ja vähän tarkemmin mietitty valmennusajatus ja sitä myötä hyvä tekemisen meininki. Kuuntelin tarkalla korvalla reissussa olleiden oikeiden suunnistajien ja valmentajien juttuja, ja kuulostaahan se hitto soikoon helpolta ja yksinkertaiselta kun sen joku mähönen tai lammikko sanoo ja tekee.
Jos mie oisin nuori, niin kyllähän mie tuossa porukassa tykkäisin urheilla. Mutta kun mie oon vanha, niin mie pyörin siellä mukana muuten vaan ja melkein urheilen vähän välillä.

Ostelin muuten Ruotsin puolella kaikki ruuat ja kaffet (jopa pullan kanssa) ruotsiksi. Tajusin pari tarkentavaa kysymystäkin.

Viikko: 72km, 8 tuntia