31.12, kevyt tarina

Kalenterivuoteen 2015 tuli juoksua vajaa 3200km ja liikuntaa 368h. Kyllähän tuon pitäis riittää.

Mutta vähän on kyllä tullut tänne tarinoitua viimeaikoina. Ajattelin syksyllä, että kyllä mie tänne ainakin kisat ja testijuoksut selostelen, ja kaikki joissa olen juossut esi-teivon jälkeen olenkin raportoinut. Eli ei ole tullut käytyä.

Lenkillä olen vähän käynyt kuitenkin. Jotkut urheilijat aloittaa aina treenikauden syksyllä, kai viikosta 40, no mie en sen kummemmin aloita tai lopeta treenikausia, käynpähän vaan lenkillä. Mutta kun teitä kuitenkin kiinnostaa miten mie oon siellä lenkillä käyny, niin jos tuosta viikosta 40 kattelee tähän vuoden loppuun niin viikkokilsat pyörii 30 ja 90 välissä. Keskiarvo on näköjään 58km. Siihen jokunen työmatkafillarointi ja viikkoliikkumisien keskiarvo on 7h45. Kerran muistaakseni tein tunnin lihaskuntotreenin, tai ei mitään muistaakseni vaan tein. Siitä oli tarkoitus tulla säännöllinen kerran viikossa tehtävä oheisjuttu, mutta tässä on tosiaan muutama viikko jäänyt nyt väliin. Venytellyt olen sen verran, että olen huomannut miten hyvä sitä olis tehdä, kuitenkin niin vähän että sen positiivisista vaikutuksista ei ole saanut paljon hyötyä.

Olen yrittänyt tehdä väliin vähän suunniteltuja treenejä, eli lenkkejä joilla on joku tarkoitus. Kun on edes jonkinlainen viikkorunko edes mielessä, niin helpommin sitä tulee tehtyä noi ns kehittävät treenit. Vois olla hyödyllistä suunnitella vähän tarkemminkin, jos lenkkejä joilla on joku tarkoitus ripottelee pidemmälle aikavälille, eikös se olis vähän niinkuin treenisuunnitelma. Vähän tarkempi suunnitelma saattais auttaa myös siihen, että ei tulis totaalisia laiskapäivä niin herkästi. Nyt lenkki saattaa jäädä väliin jos normaaleissa viikkorutiineissa on pienikin häiriö. Ja vaikka tiistain reipas on tullut suht säännöllisesti tehtyä niin loppuviikon kovempi treeni on sellanen joka jää helpommin väliin jos ei ole mitään pirkkahalleja sovittuna. Ja viikonloppuna jos lenkki ei ole puoliltapäivin tehty on todennäköisempää, että se jää tekemättä kuin se että lenkille saa ittensä kammettua illalla.
Aika simpelillä sapluunalla sitä tuli silloin jokunen vuosi sitten vedeltyä ja silloinhan homma pelitti joskus kisoissakin. Paitsi, että jos siitä on jo monta vuotta ollut jokunen vuosi niin väkisin siitä on nyt jo enemmän kuin jokunen vuosi.
Periaatteessa olen yrittänyt tehdäkin nyt suunnilleen samoja juttuja jotka on joskus toiminut. Tosin syksyllä piti ensin tunnistaa ja tunnustaa tämän hetken kuntotaso ja aloittaa noi reippaat ja kovemmat siitä. Ja juoksumääriä on vähän pakkokin ollut pitää maltillisena, että jalat ei ole koko ajan ihan jumissa ja noita reippaita jne pystyy järkevästi edes tekemään. Nyt vois olla ihan hyväkin tilanne suht järkevän syksyn jälkeen, ja toisaalta ruuvissa hyvinkin kiristettävää jengaa jäljellä ja jotain muutakin pientä paranneltavaa mielessä keväälle.

Mutta joka vuosihan sitä aina jauhaa nämä samat läpät, miten nyt aloitetaan suunnitelmallinen treenaus ja sitten taas keväällä kulkee. Ja aikaisemmin en ole saanut edes aloitettua, tai olen aloittanut ja pikku hiljaa, tai samoin tein, luisunut käynpä lenkillä moodiin. Luultavasti nytkin ihan lähiviikkoina into taas hiipuu, keväällä on samat kymmenen kiloa ylipainoa, juoksu ei tietysti kulje ja viivalla harmittaa ja ihmettelee, että mitenkä sitä unohtu taas treenata. Niin se on menny ja mihin se siitä nyt muuttus.

Tuli tuosta mieleen, että se kevät on muuten yllättävän lähellä. Jos huhtikuussa aikoo kisailla, ja jäljellä olevat viikot laittaa jonoon, niin ei niistä ihan mahottoman pitkä jono tule. Kuitenkin riittävän pitkä, että ehtii vielä jokusen sellasen treenin sinne jonoon laittaa joilla kulku jalostuu. Mutta kuten sanottua, säälittää jo vähän itteekin nämä samat joka vuotiset horinat.

Kulkuhommasta aasille silta, huomasin nimittäin spotifysta soittolistan jonka kuvaus on: "jos juoksu ei kulje, tsekkaa nämä biisit jotka saavat sinut juoksemaan tuhatta ja sataa."
Nyt tässä harkinnut, että kokeilisko tuota heti seuraavalla reippaalla vai säästäskö semmoselle päivälle kun juoksu ei tosiaankaan kulje. Oliskin muuten tilausta sellaselle palvelulle, joka mittaa sykevälivaihtelua ja päättelee siitä sellaset biisit soittoon, että aina kulkee. No nyt olen kuunnellut työmatkalenkeillä spotifyn suomi hiphop soittolistaa, joo diggailen suomi hiphoppia, loistavia sanoituksia. Kehittelinkin tuossa jo vähän ideaa, että jos alkais tehdä kestävyysurheiluaiheista suomiräppiä. Se voi hyvinkin olla keski-ikäisten hiphoppareiden esittämä kestävyysurheiluräppi seuraava iso juttu. Aina kun mä vintsaan, peto on irti. Pitääkin alkaa jo miettiä mikä se olis se mun päivän aktiviteetti kun meen vain elämään.

Loppuun vielä kuva joululenkkibaanasta, kyllä joululenkillä kuuluu olla liukasta ja lumista. Jutskailin joululomien jälkeen intialaisen kolleegan kanssa ja se sanoi, että olet kyllä onnekas kun jouluna oli lunta, hän ei ole elämässään nähnyt koskaan lunta. Hyvä muistutus, olinkin jo vähän pitänyt lunta itsestäänselvyytenä ja unohtanut kuinka onnekas olen.

Kuva on siis Kolilta ja siellä tuli jouluviikko mässättyä. Kiittelin loppuviikosta, että kyllä garminissa on hyvä akku kun ei ole tarvinnut koko viikolla ladata ja silti on 70% jäljellä. Sitten tajusin, että ei kai se akku kulu jos ei käy lenkillä. Pari lenkkiä tuli kuitenkin suditeltua. Ja kävin kurkkaamassa myös vaarojen maratonin lähtöpaikan. Nyt ei jää osallistuminen ainakaan siitä kiinni, että ei muista missä siellä se tapahtumapaikkana oleva hotelli on.

la 24.10, Esi Teivocup

Esi-TC, 18:27.

Ei oikein ollut tarkkaa mielikuvaa miten vitonen nyt kulkee. Luotin, että 20min ylitystä ei nyt ehkä kuitenkaan tule, mutta en kyllä uskonut 19 minuutin alitukseenkaan.
Tarkistin vielä aamulla omat teivon tilastot ja yllätyin kun teivossa ei ole yhtään 19 minuutin ylitystä, jotenkin oli sellanen muistikuva, että olisin joskus lumikeleillä tunkannut huonompiakin tuloksia.

Olihan se loistava juoksu tän hetkisellä kunnolla. Rauhallisella alulla eka kilsa 3.50, siitä vähän kiihdytellen alamäkikilsat lähes 3.30 ja suht helpolla vauhdinpidolla ylämäkikilsatkin. Toka kilsalla vähän hämmentyneenä totesin, että kyllähän tämä väkisin alle 19 minan menee ja menihän se.
Juoksu oli ihan asiallisen tuntuista loppuun saakka, ja olihan tämä nyt ihan erilaista touhua kuin vastaavat yritelmät kesällä. Heinäkuussa tuskailtiin tosissaan neljän minuutin vauhdin kanssa ja juoksu oli jäykkää, jumista ja väkinäistä. Jos olisin juossut teivon pari kuukautta sitten, tulos olisi ollut aika paljon huonompi.

Taitaa olla nyt 5-6 viikkoa vähän järkevämpää tekemistä alla ja kyllähän toi juoksu parempaan suuntaan menee koko ajan. Ajoittain peruslenkeillä ja vk treeneissä juoksu alkaa rullailla jo vähän rennommin ja meno ei ihan koko aikaa ole jäykillä jaloilla köpöttelyä. Toki noita väsyneempiäkin lenkkejä välillä tulee, mutta perusvire on paranemaan päin.
Ei tuossa tekemisessä mitään mystistä taikuutta ole, tehdään juttuja jotka on joskus toiminut ja yritetään pitää mielessä, että palautuminen vaatii ehkä vähän enemmän huomiota kuin nuorempana.
Taidanpa jatkaa tekemistä, on tuossa juoksussa vielä parantamisen varaa, mutta kevääseen on onneksi vielä aikaa.

28.9, kausi 2015

Semmosta palautetta on tullut, että päivityksiä kaivattaisiin, no ainakin jahan työkaveri oli kysellyt. Laitetaan nyt kaudenloppuraportin omaisesti vuoden kilsat tauluun, vaikka kukaan ei olis kysellytkään. Perinteisestihän kausi loppuu aina syksyn pääkisaan tai kisoihin jotka on tässä syyskuun loppupuolella. No mulla edelliset kisat taitaa olla keväällä, eikä niitä silloin oikein mieltänyt kauden pääkisaksi. Kevään muutamista kisoistakin tuloksena oli enempi torjuntavoittoja. Nyt syksyllä ei oikein ole edes hinkua kisoihin ollut, ja tulokset olisivat takuu varmasti huonoimpia moneen vuoteen ihan millä tahansa matkalla.
Olisikin hivenen erikoista kutsua tätä vuotta kilpailukaudeksi.

Lenkkeiltyä on kuitenkin näköjään tullut yllättävän paljon, en oikein tiedä uskoisko edes, että kilsoja on kasassa noin paljon. Mutta en nyt jaksa tuota sen tarkemmin tarkastaakaan. Vuoden aikana ei ole ollut mitään vammoja enkä ole tainut olla edes kipeenä niin taukoja hölkkäämisestä ei ole paljon tullut. Kai niitä kilsoja siitä sitten kertyy kun säännöllisesti tekee edes vähän.

Mutta kyllähän nuo numerot paljastaa sen aavistuksen, että lenkkeily ja treenaaminen on kaksi eri asiaa, ja tämä(kin) vuosi tuli harrastettua lenkkeilyä. Noilla määrillä nimittäin pitäis liikkua kisoissa kovempaa jos kilometrit olisivat kertyneet ajatuksella tehdyistä harjoitteista. Ja toisaalta todistaa varmaan sen, että kilpailukunto ei pysy vaikka miten harrastais lenkkeilyä.

Mistä tulikin mieleen, että kun lenkkeilyä kuitenkin harrastaa, niin miksi sitten ei treenais samalla. Katotaan kirjotanko siitä ajatuksesta seuraavan artikkelin kohtapuoliin.


2015:
juoksu: 3200km (sisältää suunnistuskilsat)
Liikunta: 350h

2014:
juoksu: 2800km (sisältää suunnistuskilsat)
Liikunta: 330h

2013:
juoksu: 4200km (sisältää suunnistuskilsat)
Liikunta: 435h

2012:
juoksu: 3056km
Liikunta: 380h

2011:
juoksu: 3941km
Liikunta: 390h

parit viikot, 29 ja 30

Jos luulitte, että tulee lomaviikko kolme ja lomaviikko neljä päivitys seuraavaksi niin väärin luulitte. Lomaviikot oli siinä ja nyt alkoikin jo työmatkaliikuntaviikot. Kun ei toi urheileminen ole oikein huvittanut niin harrastetaan sitten hyötyliikuntaa.
Joskus keväällä tuskailin, että kunto on huono ja painoa vähän liikaa. Siitä onkin edistytty niin, että painoa on tullut muutama kilo lisää ja kunto tuskin on parantunut. Painoa on nyt 8-9 kiloa enemmän kuin muutama vuosi sitten kun tuloksia on juostu. Tuskin on lihasta ja voi se vaikuttaa juoksuun. Alkaa ainakin olla tyhmän näköistä jos erehtyy vähän tiukemman juoksupaidan laittamaan päälle.
En ala uhoomaan, että nyt tulee muutos ja syksyllä ja niin edelleen. Jos ei tuu muutos niin ei tuu.

Viikko 29:
Juoksua: 57km
Fillaria: 4h20, maastofillarilla
suunnistusta: parit rastit
yht: 10h

Kaikki noi maanantai - perjantai. Viikonloppu meni reissussa ja siellä oli rippijuhlaa sun muuta niin ei ollu edes lenkkareita mukana.
Työmatkaliikuntaa ja parit suunnistukset. Fillari äkkiseltään vähän voimatonta ja reidet oli ihmeissään.

Viikko 30:
Juoksu : 71km
Fillari: 5h50min, maastofillarilla kaikki
Hiihto : 1h, pertsaa / tasuria niihaman urilla
yht: 13h

Jalat sopeutuivat fillarointiin lopulta melko nopeesti. Toisella viikolla fillaria pystyi jo sotkemaan ihan hyvällä tatsilla. Eihän se näillä rimpula jaloilla mihinkään liiku se pyörä vaikka miten reippaasti olevinaan tuuppaa menemään. Mutta fillarointi alkoi olla ihan mukavaa ja eipähän sitä ole tarviskaan täysillä sotkea. Ja kun ajelee maastofillarilla hiekkaurilla tai poluilla niin ei tarvii tuskailla huonoja vauhtejakaan. Lauantaina oli kyllä tarkoitus käydä kokeilemassa miten maantiepyörä liikkuu, mutta satulan kiristimestä korkkas kierteet ja satula ei pysynyt ylhäällä niin joutui palamaan kotiin ja vaihtamaan maasturin alle. Ajelin muuten kangasalle ja ihmettelin vähän aikaa kangasalatriathlonin touhuja.

Juoksu parani loppuviikkoa kohden, ei se nyt vielä lennokasta ja helppoa ole, mutta ei läheskään niin tönkköä köpöttelyä kuin mitä se esimerkiksi lomilla oli. Joko fillarointi on hyväksi, tuntien lisääminen auttaa tai vire parani vaan sattumalta just tällä viikolla.
Hiihto rullilla oli kyllä mukavaa nyt kun hommaan on saanut vähän rentoutta ja ei tarvii jalat harallaan jännittää, että pysyykö pystyssä.

Kaikki työmatkat olen parin viikon aikana joko juossut tai pyöräillyt. Varsinkin tällä toisella viikolla ulkoiluja ei enää mitenkään saanut osumaan sadekuurojen väliin kun jatkuvasti tuntuu satavan, pari kertaa mentiinkin ihan hemmetinmoisessa rankkasateessa. En mä nyt niitä helteitä kaipaa, tämä lämpötila on ihan sopiva, mutta ei tuota vettä tarviis ihan koko aikaa sataa.

On vähän fiilis, että jatkan tällä systeemillä tulevatkin viikot. Ihan mukavaa toi liikunta kuitenkin on, mutta toisaalta ei jaksa nyt stressata millään kisoilla ja oikeella treenaamisella. Jotain reippaampaa juoksua tonne työmatkoille vois sovitella jos sattuu huvittamaan. Uintiakin kiinnostais vähän kokeilla johonkin väliin, sekään ei muistaakseni ainakaan huonontanut juoksua. Mutta kattellaan.

Kainuunrastiviikko, Suomussalmi

Toisella lomaviikkolla seikkailinkin Suomussalmella Kainuunrastiviikolla. Majoitukset oli Ukkohallassa, puolentunnin automatkan päässä kisakinkereistä. Tänä kesänä suunnistusta on tullut todella vähän, taitaa olla alle viisi kertaa kartan kanssa mettässä koko kesänä, ja ei yhtään kunnon henkilökohtaista kisaa. Lisenssinkin maksoin vasta kun ilmottauduin kainuuseen. Kun lomaviikko ygönen meni vielä todella huonolla juoksuvireellä niin eihän se itseluottamus ollut ihan tapissaan lähteä kisaamaan. Mutta kisat tuli juostua, ja muutamia sekoiluja lukuunottamatta ihan jees. Suunnistusten lisäksi liikuntaa ei tullut kuin yksi järvenkierto. Onneks järvi oli pyhäjärveä vähän pienempi ja matkaa tuli vaan viitisen kilometriä. Toki silta oikaisu olis ollut mahdollinen tälläkin järvisellä.

Kisa 1, Juoksuvire oli tosi huono ja väsynyt ja mettässä juoksu on melkosta könyymistä kun jalka ei nouse ja juosta ei jaksa. Maasto oli kaiinuulaista erämaata, raskasta pohjaa ja suota jne. Toisaalta tarjolla oli suht selkeetä suunnistusta, kompassilla ja suoraan. Ekan kisan suunnistuksessa ei mitään ihmeellistä, muutamia parin minuutin virheitä. Suunnistus oli ihan hallussa mutta vähän tökkivää ja epävarmaa. Katastrofi tuli toiseksi viimeisellä rastilla. Rasti oli avoimella alueella ja en oikein saanut siitä alueesta otetta koko viikolla. Tulin rastille joka oli notkossa ihan oman rastin vieressä. Jotenkin kasetti hirtti kiinni ja en oikein kyennyt järkevästi selvittämään sijaintiani vaan sinkoilin vaan edestakaisin siinä aukolla ja kävin arvalla varmaan toistakymmentä lähekkäin olevaa rastia. Seikkailin kymmenisen minuuttia, kunnes vedin vähän henkeä, selvitin missä olen ja kävelin suunnalla rastille. Yli kymmenen minuutin pummi.

Kisa 2, Homma oli hallussa koko ajan. Yksi keskittymisen herpaantuminen, ja kolmen minuutin virhe. Tunnistin kyllä tulevan virheen jo etukäteen kun lähdin uralta vähän epämääräisellä suunnalla sinne päin. Silti jatkoin vaan ja yritin osua tuurilla rastille, ei onnistunut, tälläkään kertaa.
Kisan jälkeen taululla luki keskeytys. Piti mennä emitin kanssa itkumuurille kyselemään kun mielestäni kävin kaikki rastit. Tuloskone näytti, että kakkosrastilta ei ollut leima tarttunut. Onneks oli piikin jälki tarkistuspahvissa todistamassa rastilla käyntiä ja tulos muuttui hyväksytyksi. Olipahan hyötyä siitäkin emitpahvista. Juoksu oli taas kankeeta könyymistä, viimeinenkin harhaluulo omasta lennokkaasta ja voimakkaasta juoksusta karisi kun näin oman loppusuoran könyymiseni huippuliigan kisan tv lähetyksestä.

Kisa 3, Loistava suoritus meikäläisen mittapuulla. Yksi minuutin virhe, juoksin vähän ylös rastista. Suurempi virhe rastivälillä oli kun en huomannut rastinsuuntaista uraa ja könysin hitaammassa rinteessä. Juoksuvire oli aavistuksen parempi.

Kisa 4, Ei mitään tolkkua koko hommassa. Alusta asti vähän sinnepäin ja ei oikein ollut edes yritystä suunnistaa kunnolla. Hommaa hankaloitti vielä vesisade joka huurusti lasit. Karttaa ei nähnyt ihan tarkasti kun piti ottaa lasit pois ja pistää taskuun. Mutta ei mennyt kyllä sateen ja huuruisten lasien piikkiin, jotekin vaan ei ollut keskittyminen suunnistukseen kohdallaan ja kun en jaksanut suunnistaa tarkasti niin virheita tuli alusta asti useammalle rastille. Tokavika oli melkein sama rasti kun ekapäivänä, ehkä 50m eroa matkassa. Onnistuin pummaamaan sitäkin samat reilut 10 minuuttia, mutta nyt en kyllä edes yrittänyt kunnolla kun koko päivän latu oli mennyt jo päin honkia.
Neljännen päivän GPS reitti piti ihan ladata kartalle, että näki missä sitä on seikkailtu. Aika soiroonhan siellä on suunnat mennyt.
Juoksuvire olis ollut viikon parasta. Lihakset oli toki vähän väsyneet, mutta muuten nivelet liikkui suunnilleen normaalisti eka kertaa koko viikolla. 

Jos vimonen kisa olis mennyt edes kohtalaisesti niin viikosta olis jäänyt ihan hyvä fiilis suunnistuksen puolesta. Suunnistin rastiviikolla 45 rastiväliä, 2 meni ihan päin hemmettiä, 6-7 välillä virheitä tuli joitakin minuutteja ja niitä ei voi pitää onnistuneina, loput yli kolmekymmentä rastiväliä menin omiin taitoihini nähden ihan hyvin. Siitä harmillinen laji, että kaikki rastivälit lasketaan ja yksikin liian iso virhe pilaa koko kisan, ja hyvä tulos vaatii, että pienetkin virheet jää tekemättä. Annan vielä vähän tasoitusta oikeille suunnistajille hitaammilla suunnistusrutiineilla. Ja nyt annoin liikaa tasoitusta vielä hitaalla juoksuvauhdillakin.
Mutta osaan mie jotenkin tuolla kainuussa mennä. Juoksu kun olis vielä kulkenut edes normaalisti niin olisi voinut olla todella kivaa, nyt oli vaan kivaa.

Tais olla 2003 kun saatiin velipoika Teemun kanssa päähämme mennä kainuun rastiviikolle eka kertaa tällä uudella rastiviikko uralla. Silloin en harrastanut juurikaan lenkkeilyä enkä varsinkaan suunnistusta. Ennen tuota 2003 rastiviikkoa kävin Kaupin kiintorastikartalla ettimässä yhden rastin, ja totesin, että löytyyhän nuo ajan kanssa. 

Tuon rastiviikon jälkeen olen juossut jomman kumman rastiviikon vuosittain. Alkuaikoina rastiviikon jälkeen oli jo vakiintunut sanonta, ens vuonna kyllä olen paremmassa kunnossa ja opettelen suunnistamaan. Välillä on jo ollutkin paremmassa kunnossa. Suunnistamaan en ole oppinut, mutta onhan siinäkin vähän kehitystä tapahtunut.
Mutta nyt vois kyllä taas todeta, ens vuonna olen kyllä paremmassa kunnossa ja opettelen suunnistamaan.
Ensi vuonna kainuunrastiviikko on Puolangalla ja luvassa on kuulemma vaaramaastoa, jäkäläkankaita ja suppia. Kuulostaa hemmetin mukavalta. Luultavasti olen taas menossa, varsinkin kun majoitukset on taas helppo hoitaa joko Paljakasta tai Ukkohallasta.
Joku taika tässä kainuunrastiviikon hengessä ja kainuulaisessa maisemassa on, ja kyllä minä siellä viihdyin hyvin taas tänäkin vuonna.

Nyt mie taidan vähän aikaa keskittyä vaan ulkoilemaan vähän enemmän ja monipuolisesti. Katellaan niitä syksyn kisoja sitten syssymmällä, että onko tarvista mennä.

Lomaviikko 1, Enon disco

Enon disco viikko sisälsi poikkeuksellisen monta urheilullista spektaakkelia. Lyhyt selonteko niistä taas itselle muistiin. 

Noiden tapahtumien lisäksi avasin hiihtokauden kun tökin pertsan rullilla etupäässä tasuria vähän niinkuin ahvenisen hölkän palautteluksi. Puolisen tuntia riitti siihen, että kädet oli hemmetin kipeät monta päivää. Ja aika tarkkaan pystyi aistimaan kaikki muutkin "lihakset" jotka osallistuu hiihdon tasatyöntöön. On tainut ne lihaksen paikat päästä aika vähällä viime aikoina.

Ahvenisen hölkkä

Tulipahan nyt tämäkin legendaarinen tapahtuma juostua. Ei kulkenut. Mäkisellä vajaan kuuden kilsan reitillä en tainut päästä edes 4/min vauhteihin. Hävisin Leeville melkein puolitoista minuuttia.

Melkein joutuu ensi vuonna harkitsemaan uudelleen tänne menoa, muuten paikalliset luulevat ihan paskaksi juoksijaksi. Tosin jos menee uudelleen, niin pitäs kai käydä ensin lenkillä, muutenhan sitä on ihan yhtä huono ensvuonnakin ja paikalliset on oikeassa. 

Paljon oli kyllä tuttuja naamoja vuosien takaa yleisössä ja juoksemassa. Palkintojenjakajana oli muuten Mari Laukkanen.

Hieno tapahtuma, kannatti mennä vaikka ei kulkenukkaan.

Vallisärkän maastojuoksukarnevaali.

Perinteinen nyt jo kolmannen kerran järjestetty särkän juoksuhappening. Mie tietysti juoksin nyt kolmannen kerran särkän vitosen. Edellisenä kesänä ennen ensimmäistä virallista karnevaaliakin juoksin särkän vitosen testinä kellot käynnissä. Edelliset kolme noteerausta kaikki vähän alle 19 minuutin, osa vähän rennommin ja osa täysillä ja tosissaan. En tuota yheksäntoistaminuutin alitusta ole pitänyt kovinkaan kovana noteerauksena. Kai tuo parhaassa kunnossa olis mennyt vähän kovempaakin joskus aikoinaan.

No nyt vetäsin elämä pelissä, eli täpöillä 19.52. Ei kulkenu.

Ei irronnut edes loppukiri vaikka nuoriso soitti täysillä poppivehkeistä enon discoa kun tulin maaliin. 

Leevi veti vähän höntsällä ja hävisin silti minuutin.

Kaltimonkierto

Toinen perinne, eli kaltimonkierron juokseminen sai sekin jatkoa kun Sami niin pontevasti sitä suositteli ja Teemukin huijattiin vielä mukaan.  Eli kyseessähän on varsin mäkinen olisko peräti 6-7vaaran kautta menevä 26km polkureitti Enossa, ja samoja polkuja pääsee vaikka Kolille saakka. Mentiin juoksuvaelluksena jonnekin kolmeen ja puoleen tuntiin. Hölkättiin helppoja pätkiä ja käveltiin pahimpia ylä- ja alamäkiä. Oli huomattavasti raskaampaa kuin sama lenkki vuosi sitten, vaikka vauhti taisi olla vähän hitaampi nyt. Sykkeet, TE:t ja palautumisindeksit ei pitänyt tätä kovinkaan raskaana, jalat ja maalaisjärkiindeksi piti hyvinkin raskaana.

Olisko kunto ja vire vähän alamaissa. No olis.

13-14. 6. Jukola

Pari viikkoa maratonin ja Jukolan välissä meni palautellessa. Ensin jalat oli pari päivää tosi kipeät. Sitten iski sitkeä flunssa. Muutama päivä kunnon flunssaa ja sen jälkeen monta päivää vähän väsynyt olo, keuhkoputki ihan romuna ja räkää irtosi. Jukolaviikon torstaina yritin suunnistaa forssagamesin kuntorataa, mutta oli niin voimatonta ja kankeeta mettäjuoksua, että heitin pyyhkeen kehään. Lihakset oli vielä ihmeellisen voimattoman oloiset ja pohkeet jumitteli. Kun neljän kilsan rataa ei jaksanut mennä niin arveluttihan se miten 14km radan jukolassa selviää läpi. Parin viikon aikana pari juoksulenkkiä ja kerran pyörällä töissä.

Jukolassa olo oli muuten normalisoitunut mutta räkää vielä irtosi eli flunssa ei ihan täysin ollut ohi. Tein lyhyen verryttelyn ennen lähtöä ja juoksuvire oli kuitenkin ihan kohtalainen ja jalat siedettävät.
Lähtöpaikka oli isolla numerolla ihan takarivissä, eli 1700 juoksijaa starttasi edellä. Lähtöviitoitus näytti vielä huolestuttavan kapealta. Startista lähdin ihan täysillä matkaan ja agressiivisesti käsiä käyttäen ohittamaan porukkaa. Pääsin melko hyvin puikkelehtimaan härskisti jengin ohi ja kun K pisteeltä porukka hajaantui useampaan letkaan niin vähän luovien pääsi luukuttamaan täysillä kohti ykköstä. Ennen rastia olevalta linjalta otin varmanpäälle itteni tarkasti kiinni avokalliomäestä ja siitä rasti löytyikin suoraan tarkasti ottamalla. Alkupään rastit suunnistin varmanpäälle ja yritin pysyä koko ajan kartalla, vaikka letkaa tietysti menikin koko ajan samoille rasteille. Alkupään hajonnat menikin melko sujuvasti ja ekassa väliajassa olin nostanut sijoituksen jo 800 ja risat tienoille. Alkupuoliskolla oli pitkä väli jossa olisi ollut tarjolla tiekierto, vaikka kiertomatka oli selvästi pitempi yksin olisin ilman muuta kiertänyt. Kukaan letkasta ei lähtenyt tietä pitkin niin ei kantti kestänyt lähteä yksin, eli letkan perään. Rastiväli oli hankala ja kuulin jälkeenpäin, että useampi tuttu oli leiponut kunnolla virhettä tällä rastilla. Yritin vaan pysyä suunnilleen kartalla missä mennään, tarkasti en kyllä ollut kiinni, mutta vähän ennen rastimäkeä sain taas tarkan sijainnin ja rastinotto onnistuikin suoraan. Kannatti olla tarkkana.
Seuraavilla väleillä joku paineli aivan älytöntä vauhtia ohi, en tunnistanut vielä kaveria mutta vauhti oli kyllä komeaa muuhun lössiin verrattuna. Parin rastin jälkeen samainen heebo tuli kysymään mille rastille olin menossa ja sehän oli Sami Jauhojärvi. Sanoin mikä rasti mulla on ja samalla totesin, että letka menee mielestäni liian vasemmalle. Musti totesi että sama hajonta on ja hänenkin suunta näyttää oikealle. Totesin, että käyn hakemassa tarkan sijainnin polulta, musti totesi, että jaa sie lähet sinne, no kai mie tuun perässä. Taas paha hajontarasti löytyikin pienen varmistuskierroksen jälkeen sukkana ja Sami totesi, että siehän taidat osata suunnistaa. Tuo väli muuten mentiin ihan kahdestaan. Sitä seuraavalta rastilta musti lähtikin kuin tykin suusta ohittelemaan letkaa ja oli jättänyt meikäläistä näköjään useamman minuutin lopussa ja tuli melkein sata sijaa edellä vaihtoon. Alkurata meni niin hyvin, että uskalsin kahdella rastilla lähteä eri suuntaan kuin edellä menevät ja niillekin vedin ihan suoraan rasteille. Ainakin toinen noista oli putkiväli jossa juostiin metsäautotien päähän ja sitä pitkin jonkun matkaa rastille ja letka vaan pummasi kun lähti jotain venlojen uraa joka houkutteli ohi tien päästä. Sieltä tulikin yhtenäinen letka takakautta kiertäen samaiselle tielle jota jo itse jolkottelin tyytyväisenä. Hieno, joskin harvinainen, fiilis tehdä itsekseen oikeita reitinvalintoja kun letkat vetää soiroon.
Loppuradalla keskittyminen vähän herpaantui ja pari rastia otin väärän hajonnan kautta ja muutenkin suunnistaminen oli väsyneenä epävarmempaa kuin alussa. Ei tullut kuitenkaan mitään isompia virheitä ja koko ajan olin melko hyvin perillä missä mennään.

Fyysisesti oli kyllä ihmeellisen hyvä vire. Alkumatkalla juoksu mettässä kulki tosi hyvin. Ja vaikka alku olikin pakko vetää ihan limiteillä niin lopussakin jaksoi vielä jotenkin juosta. Mutta maasto oli raskas ja voimat tuli kulutettua kokolailla loppuun. Loppusuoralla olikin niin väsynyt mies, että ei paljon loppukiriohituksiakaan enää irronnut. Luultavasti ihan timanttisessa iskussa lopun nopeakulkuinen osuus olis ollut vähän nautinnollisempaa vetää, mutta nyt oli vähän uupunutta juoksua. Vaihdon jälkeen garmin antoi palautumisajaksi 4 päivää. Olikin eka kerta tämän mittarin aikana kun tunnit ei riittänyt palautumisajan kertomiseen. Mutta onhan se selvä, että huono kunto, pariviikkoa aikaisemmin juostu maraton ja viikon flunssa on sellainen setti joka vaikuttaa vähän heikentävästi kulkuun.

Oli ihan mainio jukolasuoritus meikäläisen mittapuulla ja varsinkin tällä valmistautumisella. Takaarivin lähtöpaikalta nostin itseni eka väliaikaan 900 joukkoon ja sijoitus parani siitä tasaisesti loppuun saakka ja vaihdoin kuudensadan joukossa. Paremmalla kululla olis voinut nostaa selvillä pätkillä luukuttamalla enemmänkin, nyt oli pakko juosta vähän rauhallisemmin eikä tiepätkilläkään jaksanut enää tuupata, mutta hyvä näin.
Suunnistin koko ajan itse, tottakai letkat auttaa rastien otossa ja reitinvalinnoissakin, mutta kokoajan tiesin suunnileen missä mennään. Välillä varmistelin liikaakin kun oli pelko että jos pummaan niin jään pörräämään sinne kallioille tai pusikoihin kymmeniksi minuuteiksi. Kyllä siellä meikäläistä taitavammatkin suunnistajat oli leiponut sellaista virhettä, että varmanpäälle suunnistaminen maksoi luultavasti siihen käytetyn ajanhukan monenkertaisesti. Sinänsä hyvä että takarivin lähtöpaikan takia oli pakko keskittyä alusta asti suunnistamiseen kun ymmärsin, että niillä sijoilla muut ei välttämättä ole niin paljon parempia suunnistajia että niiden menoon voisi luottaa. Olen kyllä tyytyväinen, että kasetti kesti koko matkan ja jaksoin kerrankin keskittyä loppuun saakka.
Maasto oli kyllä hieno ja tapahtuma muutenkin taattua jukola classia.

la 30.5, Tukholman maraton

Tukholman maraton, 3.00.18

Voi kuulostaa vähän väsyneeltä läpältä, että ei ole reenannut kunnolla, menee vanhoilla pohjilla jne. ja sitten juoksee maratonin kolmen tunnin pintoihin. Kolme tuntia on maratonilla kuitenkin jo sellanen tulos, että ei sitä tietty suoraan sohvalta käydä juoksemassa. Ja kyllähän toi meikäläisen lenkkeilyharrastus voi olla sellasta, että moni sellaisen harrastamisen treenaamiseksi mieltää. Itse ajattelen, että treenaaminen on suunnitelmallista tekemistä johonkin kisaan tai tavoitetulokseen. Sellasta treeniä en ole tehnyt ainakaan maratonille.
Keväällä oli hyvä jakso jossa sain tehtyä tv reipasta ajatuksen kanssa. Reippaat alkoi kulkemaan suht rennosti 4:10-4:20 / km vauhdeilla. Mutta meno hyytyi aina 12-13km kohdalla. Järkevät pitkät lenkit jäi uupumaan ohjelmasta kokonaan silloin kun niitä olisi pitänyt tehdä. Sen lisäksi vire katosi viikko ennen sm maastoja niin, että kovia treenejä ei viimeisen neljän viikon aikana pystynyt tekemään ollenkaan. Viimeisten viikkojen kilsat oli 30-50, ja kaikki siis perushölkkää väsyneellä vireellä. Välillä oli peruslenkkejä joilta piti tulla kävellen pois.
Viimeisellä viikolla vire vähän parani, ja maanantaina tein 2+2km reipasta 4:25 ja 4:10/km vauhdilla ja juoksu oli ihan asiallista. Mutta eihän toi pari kilsaa melkein onnistunutta veekoota vielä luottamusta paljon nostanut.

Eli ei tuo tekeminen ainakaan maratontreeniä ole ollut ja näistä lähtökohdista itseluottamus ei ihan älytön ollut lähteä maratonia tuuppaamaan. Olin jo päättänyt, että lähden juoksemaan rentoa pitkää lenkkiä niin, että palaudun nopeammin kesän karkeloihin ja treeneihin. Kisa-aamuna päätin uudestaan, päätin että katon alkumatkalla mikä on päivän rento alkuvauhti. Jos ei kulje helposti niin en ala väkisin tuuppaamaan, jos 4:15 kilsa vauhti alkaa napsua, yritän pitää sitä niin pitkään kun pystyn. Olin melko varma, että rahkeet ei nyt riitä pitämään sitä kyytiä maalin asti.

Startista lähdin ryhmän kyytiin sen kummemmin vauhtia vielä miettimättä. Vajaan kilsan kohdilla kattelin kellosta että keskivauhti näyttää juurikin sitä 4.15 tai pykälän alle. Siinä sattui kohdalle puolituttu suunnistaja ja juteltiin seuraavat kilsat ja huomaamatta vauhti kiihtyi varmaan aika lähelle neljää. Neljän kilsan kohdilla totesin, että nyt on pakko pistää jarrua tai meno hyytyy jo kympin jälkeen. Vitonen silti 4.07/km vauhdilla ja olihan se liian kovaa. Väliajat otin manuaalisesti vitosen välein ja totesin, että vauhti pysyy suht iisisti ja vitoset napsuu sinne minne kuuluukin. Ylämäet vedin rauhallisemmin ja alamäet rullailin reippaammin. Tuon vitonen kerrallaan juoksemisen olen huomannut aikaisemminkin hyväksi taktiikaksi, viidentoista kilsan jälkeen voi alkaa jo odottelemaan puolimatkaa ja sittenhän onkin jo kolmekymppiä aika lähellä jne.
Puolimatka 1.28. Juoksu oli ollut alusta asti vähän jäykkää ja väkinäistä eli lennokkaatonta, mutta toisaalta vauhti pysyi suht helposti eikä mitään isompia ongelmia ollut. Takareisi joka on kiristellyt koko kevään kirras koko matkan nytkin, mutta ei siitäkään sen isompaa huolta ollut.
Puolimatkan jälkeen piristi, kun laivalla työvuorossa ollut bode oli huutelemassa harpatti-aiheisia kannustuksiaan. Sillä miehellä on nimittäin uskottavuutta huudella harpatista, onhan mies asunut lapsuutensa harpatinvaaran kupeessa, eli 2017 jukolan harjoituskieltokartalla. Boden kanssa on muuten jokunen porukkalenkki heitetty harpatinkympillä tai voimalaitoksen lenkillä.

Tuossa vaiheessa juoksin pitkän pätkän jonkun suomalaisen kanssa ja helpotti kyllä menoa kun jutellessa ei tarvinnut keskittyä kilsatolppiin ja omiin jäykistyviin jalkoihin, vaikka ei siinä tosiaan montakaan sanaa lörpötelty.

Kolmessa kymppissä jalat alkoi selvästi hyytyä, tai oikeastaan kangistua, se kuuluisa silta oli lopultakin maineensa veroinen toisella kierroksella ja vauhti hyytyi kyllä ylämäkeen kunnolla. Tuossa vaiheessa alkoi satamaan ihan kaatamalla ja fiilis oli, että sade oli jääkylmää vettä. Sade viimeistään hyydytti jalat tehokkaasti. Alkumatkasta manailin, että vaatetta on liikaa päällä, mutta viimeinen kymppi oli kyllä niin kylmää keliä, että enää ei tosiaan harmittanut, että laitoin pitkähihaisen paidan päälle. Pari kertaa tarkastin, että olihan mulla vielä housut jalassa kun läpimärät lyhyet trikoot enemmän viilensi kuin lämmitti. Kengät oli viimeisen kympin ihan läpimärät ja lopussa jengi vetikin ihan huoletta isojen lammikoiden läpi, niin että vesi roiskui.

Viimeiset kilsat oli sellasta taapertamista, että koko ajan teki mieli kävellä. Jalat oli ihan loppu, välillä sain vauhdin vähäksi aikaa kirratua mutta suuremmaksi osaksi vauhti tais tippua päälle 4.30/km. Tavallaan tajusin, että kolme tuntia on varmaan aika hilkulla, mutta jotenkin en jaksanut ajatella asiaa sen enempää. Kolmeysissä yritin laskeskella, että mikäs kyyti riittää kolmosen alitukseen, mutta en jaksanut noin monimutkaista laskutoimitusta pähkäillä sen enempää. Jos olisin tiennyt että kolmen tunnin alitus on noin lähellä olisin kyllä saanut tuon puoliminuuttia väkisin pois viimeisen seiskan aikana, juoksu oli vähän lannistunutta ja kun ei ollut pakko niin ei siinä sellaista raastamista oikein edes yrittänyt. Toisaalta eipä tuolla ole paljon merkitystä onko se aika pari sekkaa alle vai yli kolmen. Eri asia jos olis eka kertaa metsästänyt tuota rajaa.
Nyt oli vähän sellainen fiilis, että olis ollut jopa vääryys juosta 2.58 tällä valmistautumisella.
Maalissa jalat oli ihan pökkelöt, mutta muuten ei ollut kyllä mitenkään sellainen olo että olis vedetty loppu ilman energioita tms. Juotua tuli liian vähän, olevinaan otin joka asemalla juomaa, mutta en kyllä tarpeeksi keskittynyt että saisin kunnolla nestettä juotua. Olo kohenikin selvästi kun join kaikki pullot ja purtilot mitä maalissa jaettiin.
Juoksun jälkeen kävelin suoraan vaatesäilytyksen kautta pukkariin ja puin kuivan paidan, parit takit, sadetakin ja silti paleli ihan hulluna.

Mukava reissu taas takana, on siellä Tukholmassa vaan hyvä fiilis vaikka keli ei nyt ollutkaan ihan priimaa. Kiitos matkaseuralle, jutut pysyi sopivan huonona koko matkan ja luultavasti en omilla jutuillani ainakaan nostanut keskustelujen tasoa.

Olen tyytyväinen,
että lupasin lähteä Tukholman maratonille,
että selvisin viivalle,
että lähdin yrittämään reipasta kyytiä startista jopa liian kovalla matkavauhdilla,
että vauhti kesti melkein loppuun,
että vauhti ei ihan täysin romahtanut kun jalat hyytyi lopun vesisateessa.
ja olen tyytyväinen tulokseen.

Nyt dagen efter jalat on ihan rikki. Eli palautellaan ainakin viikko, luultavasti enemmänkin ennen seuraavaa juoksuaskelta.
Syksyn ohjelma on vielä auki, joku tavoite pitää keksiä. Olipa se tavoite mikä hyvänsä, niin aika selväähän tuo on mitä juttuja tässä pitää alkaa parantamaan. Sekä järkevällä treenillä, että muulla elämisellä ja olemisella.
Ei tämä lähtötaso nyt kuitenkaan ihan toivoton ole,

15.5, väsynyttä postia

Vähän ollut nyt ihmeissäni tämän blogin kanssa, kun ei oikein luonnostaan tunnu enää mitään mielenkiintoista irtoavan ja toisaalta aika nihkeetä on näistä lenkkeilyistä mitään väkisin keksiä.

Jos nyt palataan kuitenkin vielä sm maastoihin sen verran, että hauska reissuhan se kokonaisuutena oli. Oma juoksu oli lähinnä pakkopullaa ja se nyt oli tiedossa jo etukäteenkin, että voittotaisteluissa ei ehkä olla. Jännittävämpi päivä oli ehdottomasti sunnuntai. Mutta turhahan sitä oli jännitellä, jengi teki onnistuneet suoritukset kautta linjan. Onnistuneen suorituksen todennäköisyys on suurempi kun on treenannut järkevästi, se nähtiin molempina päivinä.

Muutaman kuukauden matkalla SM maastoihin oli niin monta jännitettävää juttua seurattavana, että ajattelin jo, että siinä hötäkässä unohtui oma treenaaminen kokonaan.
Mutta tarkemmin ajateltuna taisin kuitenkin tehdä jokusen viikon ihan järkevää treeniä ja joissakin treeneissä oli pitkästä aikaa ihan positiivista virettä.
Jostakin syystä kisaviikolla vire oli huono melkeinpä kaikissa treeneissä. Johonkin se orastava juoksun helppous hävis. Sijoitus ja aika nyt tuskin olis ollut merkittävästi parempi, mutta parempi fiilis olis jäänyt jos olis saanut viimevuoden tapaisen suorituksen jossa vimonen kierros kulki iloisesti ja selkiä tuli vastaan.
No vaikka treenit varmaan oli sinnepäin, niin kyllähän tuosta viime aikojen muusta tekemisestä löytyy tarpeeksi häröilyjä.

Ei oikein ole normaalifiilis ollut juoksussa maastojen jälkeenkään, joku vähän kanittaa. Tekis mieli syyttää siitepölyjä tms. Mutta en tiedä kun ei tässä muuten mitään kovin perinteisiä allergia-oireita ole. Treenien suunnitteleminen on helppoa kun kaikki sujuu, vaikeus ainakin mulla tulee kun treenit ei napsukaan ja pitäs vähän säätää plania. Silloin tulee helposti heitettyä pyyhe kehään, tai alkaa häröilemään. Pitäs vaan pitää homma simppelinä, jatkaa tekemistä ja luottaa, että homma oikenee taas.

Seuraavaksi pariksi viikoksi taitaa olla tekeminen selvää, ehkä jopa juhannukseen asti. Sen jälkeen pitänee miettiä miten tätä harrastamista jatketaan. Lähinnä jatkaako viimevuosien tapaan lenkkeilyä ilman sen kummempaa ajatusta, vai kokeileeko miten se homma lähtee toimimaan jos yrittää keskittyä vähän suunnitelmallisempaan tekemiseen. Eli valinta on, että haluanko osallistua ja tehdä järkeviä tuloksia kisoissa jossa otetaan aika, vai hakea harrastamisen mielekkyys siitä, että saa tehdä mitä mieleen pälkähtää ja osallistua satunnaisiin hörhöilyihin hetken mielijohteesta. Molempia ei näköjään voi tehdä yhtäaikaa.

Voi olla, että rapsailen tänne jotakin, mutta tuskin päivittäin ainakaan tulevina viikkoina. Ei tarvii pelätä, että pistän blogin jäihin ja alan salatreenaamaan. On vaan väsynyttä pitää mitään tämmöstä kun käy lenkillä neljä kertaa viikossa.

la 9.5

SM maastot Imatra

No huonostihan se kulki. Ajasta ja sijoituksesta nyt viis, mutta tuntuma oli ihan hemmetin huono alusta asti. Aloitin rauhallisesti ja siitä vauhti vielä tasaisesti hiipui. Mutta luultavasti yritin juosta vaan kovempaa kun tässä kunnossa pääsee ja siksi tuntui huonolta. Onneks Niemisen Jarppa meni samaa vauhtia miltei koko matkan niin oli edes juttuseuraa.

Tuon tunteen mikä nyt oli reitillä könytessä kun sais palautettua mieleen aina kun tekee mieli häröillä. Mukavampi nimittäin olis näitä tämmösiä juosta kun olis elellyt enemmän kuin urheilijat.

ke 6.5

10km, 3 x muka tonni / 5min

Kylläpä mainiota virettä pukkas just tälle päivälle. Vakoilin vähän ykköspyssyjen touhuja ja tänään näytti olevan kolme kertaa tonni pitkillä palautuksilla.
Tarkoitus olikin ajella kyötikkälän stadionille vedättelemään tollanen setti. En jaksanutkaan lähteä ajelemaan mihinkään vaan verkkailin kotoa tutulle metsäautotienpätkälle jossa muistelin joskus aikoinaan hyvällä kulululla tonneja tuupanneeni.
No nyt en tuupannut hyvällä kululla ja metsäautotiekin oli ihan hanurista. Siinähän se on hyvä juosta kovaa epätasaisella lätäköitä täynnä olevalla liejupintaisella tiellä. No oli kyllä niin väsynyttä touhua tänään, että sama olisko treenin vetänyt mondolla vai suolla. Tais jäädä ne tonnitkin vähän vajaaksi.

Luulin jo, että kohokohta oli kun loppuverrassa piti heittää kävelyksi ylämäessä kun veto loppui. Mutta vielä piti viimeisellä kilsalla sattua niinkin jännittävä tapaus, että irrallaan oleva koira ampas suoraan jalkoihin. Lopetin juoksemisen, omista jaloista nyt viis, mutta jos sille koiralle olis käynyt jotakin niin jotenkin se olis ollut minun vika ja olisin maksanut lopun ikääni jotakin koirapsygologin laskuja kun sen koiran järkytystä olis hoidettu. Omistaja karjui pää punasena koiran takaisin ja jatkoin juoksua, kun homma toistui vielä toisen kerran, niin tai itteltäkin päästä muutama ärräpää. Muutenkin se herättää kyllä aina luottamusta kun olet tulossa juosten irrallaan olevan koiran kohdalle ja omistaja yritää hädissään saada siitä koirasta otetta.
Ymmärtäisin sitä koiraa jos mulla olis ollut hyvä vire ja juoksu lennokasta, mutta nyt juoksu oli kyllä niin väsynyttä könyymistä, että ei se mitenkään voinut luulla mua peuraksi.

Oli kyllä niin onnistunut treeni, että huvita taas mikään.

ti 5.5

10.5km

Vähän väsynyttä oli perushölkkä. Loppuun muutama rusko, ei rullannut nekään.

ma 4.5

lepo

Aikuisuunnistuskoululaisten kanssa kävelyä lamminpään harjulla.

su 3.5

6km kova
yht: 14km

Hakkarin viimevuoden SM maastoreitillä vähän kisasimulaatiota. Mukana junnuosastoa ja ihan mukavan kokoinen pappaosasto.
Oma suunnitelma oli juosta eka kierros tyttöjunnujen vauhtia, sitten kiristää jos siltä tuntuu ja viimeinen kierros täysillä. Ja tähän väliin voi mainita, että lekin tyttöjunnujen vauhti ei ole mitään lepposaa hölkkää vaan tosissaan saa juosta siinäkin letkassa.
Eka kierros tosi helppoa, kiristäminen ja täysillä kierrokset ei välttämättä paljon vauhtia lisännyt mutta raskaampaa se silti oli. Aikaa kutoseen tais mennä noin 22min. Luultavasti olisin pystynyt viuhtomaan suht samoihin kuin itse kisassa vuosi sitten jos olis ollut tosi kyseessä.
Vähän hämmentynyt fiilis jäi, toisaalta jalat pelaa aika hyvin nyt tuossa vauhdissa, enää ei tule mitään happokoomajumia vaan juoksu pysyy suht kasassa. Hengityskään ei kanittanut kuin vasta juoksun jälkeen, ja sykkeitä ei saanut ylös. Joku siinä kuitenkin kanittaa kun ei ton kovempaa pääse, olisko niin, että pääsee tasan sitä vauhtia mihin sen hetkinen kunto riittää.

Yritin simuloida kisatilannetta mahdollisimman tarkasti ja ripustin viimevuoden numeronkin paitaan. On niin vähän kisajuoksuja alla, että hyvä se oli sekin kokeilla. Sattui vaan sellainen virhe, että en muistanut, että sm maastoissa numero on sekä rinnuksissa että selässä. Eli selkänumero jäi testaamatta ja toisaalta varmaan vähän vaikuttaa kulkuun kun kahden numeron kisaa yrittää simuloida yhdellä numerolla ja vielä kerran käytetyllä numerolla. Eli oikeassa kisassa aika paranee pelkästään sillä kun on oikea määrä uusia numeroita päällä.


viikko:
80km juoksua.
Välillä tulee vielä huonon vireen päiviä jolloin ei kule, mutta isossa kuvassa voisi todeta, että, kunto on nousussa ja vire paranemaan päin.

topela, 30.4 - 2.5

to: 12km

pe: 6km

la: kävelyä 60min

Olis ollut aikaa ulkoilla enemmänkin, mutta vähän ohkaseksi jäi näiden päivien tekeminen. Pitäs näköjään sinne exceliin oikeasti alkaa suunnittelemaan koko viikon tekemiset, nythän siellä on vaan, no ok tyhjää siellä on. Meinasin sanoa, että siellä on vaan kovat treenit, mutta ei nekään siellä ole. Mutta kovia treenejä sentään olen vähän suunnitellut etukäteen.

Lauantaille reipas kävely, eräästä blogista ymmärsin, että reipas kävely vois olla hyväkin treeni. Ainakin tuloksista päätellen.

Mistä tulikin mieleen, että myöhästyneet onnittelut Markolle loistavasti vedetystä maratonista. Yritinkin jo viikolla sinne sun blogiin heittää kommentin mutta en osannut.

ke 29.4

TV reipas, 10km
16km

Ihan kiva vappuaatonaaton sää, räntäsadetta ja kaikkee. Eipä tuo oikeestaan häirinnyt kun sai koneen lämpöseksi, melkein päin vastoin, happi kulki raikkaassa ilmassa. Jos olisin positiivisuuteen taipuvainen, niin voisin olla muutenkin tyytyväinen päivän vireeseen. Mutta ei kai tässä nyt aleta tyytyväisiä olemaan.

Kymppi reipasta, eli sellasta maratonvauhtista kyytiä kai jonkun termistön mukaan, ehkä. Juoksin Niihaman ohi melkein kauppiin ja takas. Garmin connect kyllä on sitä mieltä että Niihamasta vetelin mettiä pitkin nässyn rantaan ja siitä samaa vauhtia järven yli jonnekin mitä siellä järven takana nyt onkin jne.

Kattelin kilpailukalenterista että tässä keväällä olis jeesusmaraton, alkas olla valmiudet juosta siellä kun veden ylitys onnistuu noin hienosti kengät kuivana ja huomaamatta.

https://connect.garmin.com/modern/activity/760278143

ti 28.4

6km

PM maastoja ihmettelemässä Kyötikkälässä, siinä samalla jokunen kilsa verraa.

Hyvä vire olis voinut juosta enemmänkin. Ei kuitenkaan niin hirmu vire, että olis tehnyt mieli kisata.

ma, 27.4

a: 7km
i: 19km
yht:26km

Sain kammettua itteni aamulenkille. Ei tossa oikeestaa ole muuta haastavaa kun päästä sängystä ylös ja ovesta ulos. Juoksu ittessään oli ihan mukavaa ja lenkin jälkeen hyvä fiilis. Tuskin silti saan joka aamu toistettua, eikä liene nyt tarviskaan. Odotellaan kesää ja työmatkajuoksua.

Iltalenkki lipsahti vähän pitkäksi kun tuli reitinsuunnitteluvirhe.

su 26.4

lepo

tuli ehkä vähän tarpeeton lepopäivä. Tultiin sieltä Salosta joskus iltapäivällä ja kikkailin lenkillelähdön kanssa niin pitkään, että ei enää huvittanutkaan lähteä.

viikko
meni, valillä huonoa ja välillä parempaa virettä.
juoksukilsat viitisenkymmentä, ei oo kyllä paljoo se.

la, 25.4

Suunnistus, 45min, ja verrat 3+3km

Finnspringissä Salossa. Tai kiikainen tais olla tarkempi paikka, mutta Saloa sekin olevinaan on.

Panostin tähän suunnistukseen erityisen paljon, kun tein kunnon alkuverran lenkkareilla ennen starttia. Verryttelyssä hölkkä oli ihan ok, mutta kovemmat rullailut ei oikein irronnut. Ratana oli siis pitkä kuntorata. Kuntosuunnistus näissä isoissa kisoissa on ihan jees, radat on yhtä hyviä kuin kisasarjoissakin, saa ilmoittautua vasta paikanpäällä ja startata silloin kun huvittaa. Maastoksi luvattiin hyväkulkuista kangasta, ja siltähän se tosiaan näytti kisakeskuksen ympäristössä.

Tarkoitus oli siis vetää kovana treeninä ja kokeilla miten se metsäjuoksu irtoo hyvässä maastossa. Tässä on tietty se riski, että kovasta vauhdista eksyy pahasti ja kova treeni menee siihen kun keräilee itteään kartalle. Yritin pienentää tätä riskiä ottamalla pahat rastit vähän varovammin ja muutenkin käyttää aikaa rasteilta lähtöihin.

Maasto ja rata oli just sellasta missä minäkin osaan suunnistaa. Tosi nopeeta kangasta ja selkeää maastonmuotoa jossa pysyy kiinni. Suunnistus menikin suht sujuvasti, yksi viiden minsan pummi, muutama vajaan minuutin haparointi, muuten mulle sujuvaa. Ja onhan se harvinaista, että suunnistaessa saa luukuttaa rajoitinta vasten ja homma on silti hallussa. Toi viiden minan virhe menee rutiinin puutteen piikkiin, heti kun on epävarma alkaa sinkoilla ihan suotta.

Juoksu kulki kyllä ihan jees. Mettäjuoksu on ollut pari edellistä kesää kankeeta ja voimatonta könyymistä, jotenkin mettässä meno tukehtuu vielä helpommin jos on vähän huonompaa virettä. Tästä nyt on vaarallista vetää mitään johtopäätöksiä, että homma on korjaantunut ja juoksu kulkee nyt paremmin metsässäkin. Maasto oli oikeasti niin kovapohjaista kankasta, ja mäkeäkään ei ihan älyttömästi ollut. Mutta iloitaan nyt kuitenkin näistä pienistäkin hyvistä merkeistä.

Tossa viikolla tai edellisellä viikolla juoksin niihama kauppi välillä hiihtouraa, ja edestä kuului ihan älytön koiran haukkuminen jostakin metsän puolelta. Kun tulin kohdalle niin vähän edessä pari peuraa, vai mitä lie, meni tien yli sujuvasti ja kauniisti muutamalla loikalla ja samalla kauniilla askeleella hävisivät metsään. Vähän jälkeen pari koiraa tuli olevinaan peurojen perässä lyhyillä jaloilla ja säälittävällä töpöttelevällä askeleella ojan pohjat könyten ja räksyttivät hulluna edellä meneville peuroille. Tuli siinä mieleen, että suunnistuskisoissa mie olen muutaman vuoden ollut vähän kuin ne koirat. Töpöttelen lyhyellä ja kankeella askeleella oikeiden sulavasti etenevien suunnistajien perässä ja räksytän mennessäni, ainakin mielessäni räksytän.

Mutta nyt ehkä ainkin hetkellisesti olin peura. Tosin yksi pirkkalan peura veti saman 6.5km radan 13min kovempaa, eli vaikka laskee noi selkeät virheet pois, olisin hävinnyt 1min kilsa. Iso osa tulee suunnistuksen ja toteutuksen sujuvuudessa, mutta pahoin pelkään että juoksuvauhti mettässäkin kääntyy mun tappioksi. Pirkkalan peura on kuitenkin käynyt lenkillä pari kertaa hiihtokauden jälkeen.

matiketope, 20-24.4

Näköjään jäänyt tää päiväkirja täyttämättä. Eipä tässä kovin ihmeellisisä ole tullut tehtyä. Maanantaina olin ohjaamassa aikuissuunnistuskoulussa, tuli lepopäivä.

Tiistaina taisin läpsytellä reipasta reilun kybän. Joko reipas oli inasen liian kova, tai sitten oli vaan muuta häikkää muutaman päivän virettä huonontamassa. Keskiviikon peruskymppi huonolla ja väsyneellä vireellä. Ja torstaina hakkarissa viimevuoden sm maastoreitillä junnujen letkan perässä 2km+1km vähän kovempaa olevinaan. Ei kulkenut happi ihan vaivatta siinäkään treenissä ja tais vähän jalkakin painaa. Muistaakseni olin mukana siinä kisassa missä tuota reittiä juostiin, mutta ei siellä monta tuttua mutkaa tai mäkeä ollut. Olen ollut varmaan täydellisessä kisakeskittyneisyyden tilassa.

Perjantaina tuli lepopäivä, oli niin uuvahtanut olo töiden jälkeen, että enpä lähtenyt väkisin könyymään.

su 19.4

Suunnistus.

Kuskina siljarasteilla Paimiossa. Juoksinpa sitten ittekin siellä kuntoradan ja avasin samalla suunnistuskauden. Vedin rauhallisella vauhdilla ja näköjään niin pysyy suht hyvin kartalla. Erikoista, että silti turasin rasteilla melkosesti. En ole suunnistanut syksyn jälkeen ollenkaan ja oli kyllä yllätys, että homma oli noinkin hyvin hallussa.

Viikko meni vähän viikonlopun vaurioita korjaillessa.

la 18.4

Kolometoista kilomeetriä teeveereipasta, yhteesä yheksäntoistakilomeetriä. Ihan mukavata virettä.

Matiketope, 13-17.4

ma: lepo

ti: lepo

ke: 10km

to: 11km tv reipas, yht 17km

lepo

Maanantaina jalat vähän hakatun oloiset karhuviesti, jarvinen yhdistelmästä. Ei juurikaan kiinnostanut juosta tai tehdä mitään muutakaan.

Tiistai meni Espoossa, kotona olin myöhään illalla. Reidet tosin vieläkin kipeet.

Keskiviikkona reiska kymppi pökkelöjaloilla. Jalat kanitti vieläkin niin, niin ajatus reippaasta piti hylätä heti alkuunsa.

Torstaina tv reipas vähän hitaammalla vauhdilla. Lähes pk sykkeillä, TE3.3, mutta jalat oli vieläkin niin juntturassa, että kovempi vauhti ei onnistunut rennosti. Muuten jees vire.

Perjantai meni taas työjutuissa myöhään iltaan.

Koville otti karhusta palautuminen. Olis päässyt luultavasti helpommalla kun olis jättänyt järvenkierron väliin, se ei taida olla palauttava tollanen 26km vaikka menis hiljaa. 

Tän viikon perusteella itselle muistiin: 

1. Jatka suunnitelmien tekemistä.

2. Noudata niitä suunnitelmia.

3. Lopeta häröily.

su 12.4

26.5km, 5:23/km

Vähän arvelutti lähteä järviselle, mutta kun whatsupissa luvattiin lepposaa vauhtia ja jaha niin pontevasti suositteli meille järvenkiertoa niin lähdin kuitenkin. Ihan mukavaa leppoisaa sosiaalista hölkkää lämpimässä auringonpaisteessa. Reisissä vähän tuntui eileinen hurjastelu, mutta eipä mitään väsymystä kummempaa. 

Viikko 

90km

Vähän erikoinen viikko kun viikolla oli teivocup maanantaina ja karhuviesti lauantaina, eipä siihen viikkoon muuta ole mahdollista mahduttaakkaan kuin kevyttä juoksua. Yllättävän paljon tuli kuitenkin kilsoja, vaikka viikolla tuntui, että ei saa hommasta mitään otetta.

Palautellaan pari päivää tekemällä kevyttä ja jatketaan reeniä. Ihan kiva.

la 11.4

Karhu viesti, 7 osuus, reiska 9km about 3.40/km keskarilla.

Kunnonmukainen juoksu on varmaankin todettava. Parasta virettä kilvanjuoksussa tänä keväänä, tai varmaan aika kauas joutuu muistelemaan, että näin hyvää virettä ylipäätään löytyy, kun kovemmat juoksuvauhdit on ollut jonkin aikaa väkinäistä ja jäykkää.

Oikeastaan verryttelyssä jo huomasin, että jalat pelaa tänään hyvin ja pahin ikijumi on hellittämässä. Vedin aika pitkän verryttelyn ja vintsan vauhti oli mukavan tuntuista, mutta kovemmat avaukset, jotka vedin suht pitkinä nekin, ei ollut ihan niin vaivatonta. 

Eemeleiden etukäteisaikataulu piti lähes minuutilleen, ja pääsin osuudelle ilman odottelua. Keem huikkasi pari minsaa ennen lähtöä, että hämeenlinnan marakerho menee vähän meidän edellä ja se on voitettava. Oli pieni pettymys kun juhani olikin kuitannut hämeenlinnan ohi oman osuuden loppuvedolla ja lähdinkin takaa-ajettavaksi. No vaikka kaveri ajoi yltiöpäisesti mut kiinni juomavöineen, niin eipä tuosta loppupeleissä ollut sen enempää huolta ja sainkin jahalta jossakin aiheessa tiedon, että hämeenlinna alkaa tippua kyydistä. 

Osuuden alku on aika maukasta myötämäkeä ja pikkuhiljaa hinasin vauhdin alle 3.30/km. Eikä tuo vauhti alamäkeen mitään väkinäistä vauhdinpitoa ollut. Kyllähän se siitä hieman rauhottui kun alamäki vaihtui hivuttavaan nousuun. Mutta jonnekin kuuteen kilsaan meno säilyi asiallisena, 6-8 kilsat nitkahti, ei vaan ollut tatsia pitää vauhtia väkisin kun alkoi vähän ahdistaa. Joku mikä lie sisun kaveri meni heittämällä ohi ja pääsi kieltämättä karkuunkin vähän. Viimeisellä kilsalla kun karhuhalli alkoi näkymään tajusin, että kohta tää loppuu. Sain samaisen sisun kaiffarin kiinni ja kuittasin ohi. Luulin, että kaveri jäi kantaan kilvoittelemaan ja lopussa joutuu ihan loppukiritaisteluun. Tapani mukaan en vilkuile juostessa taakse kun se voi antaa vastustajalle liikaa toivoa, joten en tiennyt että sisu jäi kyydistä. Eka kerran pistin vielä kerran kaiken peliin kun käännyttiin hallin pihaan. Sitten huomasin, että ei tästä juostakaan suoraan halliin vaan pihassa kierretään vielä lenkki. Toisen kerran harmitti kun hallin ovella tajusin että koko hallin rata pitää kiertää vielä sisällä.

Mutta hyvä ja lupauksia herättävä juoksu. Kunto on nyt tuossa, kymppi on aavistuksen pitkä matka vielä tälle kunnolle ja juoksussa näkyy ja tuntuu, että pitkät reippaat on unohtunut tehdä. Mutta jalat alkaa olla siinä kuosissa, että vauhdinpito on ihan rentoa ajoittain.

Lämmintä piisasi, shortsit ja lyhythihainen asusteessa oli paahtua auringonpaisteeseen. Riukupaidassa olisi pärjännyt hyvin, mutta eipä ollut moista mukana. 

Kyllähän näissä kilpajuoksuissa aina tulee mieleen, että kannattas treenata ja tulla hyvässä iskussa juoksemaan. Tiedä vaikka toteutankin tämän ajatuksen vielä tässä lähiaikoina.

Kiitokset eemeleille luottamuksesta, mukava oli tuupata ankkuripätkääkin.

pe 10.4

7.5km

Lekin treenissä kevyttä hölkkää muutamalla kiihdyttelyllä höystettynä. Laiska vire.

to 9.4

lepo

ke 8.4

10km

Heitin Leevin Puikkariin suunnistustreeneihin ja lähdin siitä kaarinansillan kupeelta hölköttelemään hiekkateitä. Perushölkkää reilustikkin päälle vintsaa ja muutama alamäkipätkä rennon reipasta rullaillen. Tänne voi kyllä tulla juoksentelemaan hiekkateitä mettän keskelle jos katupölyt alkaa ahdistamaan, tiet mainiossa kunnossa ja ei tarvii paljon autoja väistellä. 

Lauantaita ajatellen varsin lupaavaa, että alamäet myötätuuleen kulki ihan jees.

ti 7.4

17km

Kevyttä höntsää, ihan jees.

ma 6.4

Teivocup, 17:46

14km

Vireeseen nähden hyvä tulos, ei ollut ihan parasta kulkua. Tai sitten kunto on oikeesti tossa ja turhaan haaveilen kovemmista tuloksista ja keksin selityksiä kun niitä ei tule. Mutta ei ole tässä nyt kirvestä käden ulottuvilla eikä kyllä sopivaa kaivoakaan, joten jatketaan treeniä.

Ei jaksa nyt sen enempää analyseerata.

Onneks meillä on noita esikuvia, jotka näyttää, että järkevällä tekemisellä voi juosta vaikka 17:07 tai varmaan kovempaakin kun kaikki oikein napsahtaa kohdilleen. Onnittelut suoramajärvelle.

su5.4

Fillari, tunteroinen

Kävin kuitenkin ulkoiluttamassa maastofillaria vajaan tunnin, vaikka näytti jo vahvasti, että pukkaa lepiä.

No jumppasin kyllä toiseen autoon kesarenkaat alle päivällä. Ja melkoinen suoritus oli kun pesin talvirenkaat samoin tein ja laitoin kesäsäilöön. Joskus on saatanut käydä niinkin, että siihen renkaan pesuhommaan on haettu inspiraatiota useampi viikko.

Kyllähän sielä tallissa vielä parin auton kesärenkaat on odottelemassa, että ei tämä hupi toki tässä vielä ollut. Taidan kyllä ennen sitä käydä ostamassa sellasen kompuran jolla saa ne paineet tarkastettua tuossa omassa pihassa, harmittaa ajella sen takia ja odotella kun kun joku saakelin tösserö turaa niitä venttiilin hattujaan siellä huolella.

Viikko

En muista, katelkaa itte, siellähän ne on pitkin viikkoa rapsattuna.

la 4.4

15.5km

Hölkät

pe 3.4

a: 13km, sis. 4x1000m

i: 10km, 

Aamulla kävin Kyötikkälän kentällä naputtelemassa muutaman tonnin about kolmenpuolen vauhtia. Sais mennä rennommin noi vauhdit mutta nyt ei menny. Hyvät verrat alkuun ja loppuun kyötikkälän ympäristön tiestöllä. 

Ootteko muuten katellut youtubesta videoita esim Itenistä kun juoksijoita lappaa monessa rivissä ympäri kenttää ja väkeä riittää vielä kentän laidallekin. Kyötikkälässä ei ollut ihan sellasta, yksin sai juosta ja kentän laidalla oli pari junnua höntsäilemässä mailojen kanssa. Keniassa voi tosin olla sekin etu, että ei tarvii kierrellä lumilänttejä radalla.

Illalla tosi kevyt hölkkä.

to 2.4

lepo

ke 1.4

10km

Niihamasssa olis ollut tarjolla suunnistustreeniä ja hetken jopa harkitsin sitä. Mutta tarkemmin pohdittuani ei ollut oikeestaan mitään kiinnostusta mennä mettään, ja hermot kai siellä olis mennytkin. Heitin sitten Leevin niihamaan ja kävin siitä höntsäilee kympin kuraisilla teillä.

ti 31.3

VK 11km, tv reipas

yht:17km

No eipä ollut kulkupäivä tänään. Löysää ja voimatonta. 8km kohdilla heitin pyyhkeen kehään ja hiljensin vauhtia suosiolla pykälän kun alkoi olla niin väkinäistä tuuppaamista. Loppuverrassa oli veto niin poissa, että teki mieli heittää kävelyksi.

Katotaan vielä seuraava treeni ennenkuin alan kattelemaan paniikkinappulaa, jos vaikka eilinen hieronta vaikutti tai oli vaan muuten energiat vähissä.

ma 30.3

hieronta, lepo

Kävin aamupäivällä morjestamassa jupoa. Edellisestä kerrasta onkin niin pitkä aika, että juttua oli kertynyt. Aamulenkki jäi taas tekemättä ja hieronnan jälkeen ei juosta niin lepopäiväkorttiin leima.

Illalla kun ei ollut poikkeuksellisesti mitään ohjelmaa niin ajattelin kattoa ruutuplussasta tapparan pelin. Mietin, että kyllä siitä voi sen muutaman euron maksaa. Eihän se niin toki mene, halvin mahdollisuus olis tainut olla 24h tilaus ja sehän maksoi jo niin paljon, että eipä enää huvittanut koko peli.

Katsoin sen sijaan youtubesta dokkarin Rudishasta ja oli kyllä hieno dokkari. 

Pitää varoa, että ei nää omaa juoksua vahingossa videoituna mistään, niin voi kuvitella juostessa mielessään, että oma juoksu näyttää Rudishalta.

su 29.3

lepo

Viikko

92km plus yks fillarilenkki ulkona.

Ihan jees viikko. Kai se tästä.

la 28.3

30km

Perinteinen Kangasalan harjun kiertolenkura. Ihan jees kai, tasasta matkavauhtia, muutaman alamäen yritin olevinaan rullailla reippaammin, että monotoninen jumputus ei vedä jalkoja ihan kankeaksi.

Happea oli hyvin ilmassa, vettä tuli loppulenkin aikana ihan rapsakasti niskaan.

pe 27.3

10km

UKK instituutilta kympin höntsälenkki. Ei pöllömpää.

Ennen lenkkiä mittautin hemot ja oli mulle ihan hyvä, 150.

Siihen saunat ja Harjun Antin luento päälle. Tykkään kyllä kuunnella noita Pipon luentoja, se on melkonen taito osata esittää tunnin mielenkiintoinen ja napakka luento aiheesta josta tietää kaiken ja pystyis varmaan puhumaan vaikka koko päivän.

to 26.3

VK 12km, TV reipas

yht: 18km

Kova oli ehkä etukäteen suunnitelmissa, mutta ei ollut ihan niin virkeä olo töiden jälkeen niin jotenkin se vaihtui reippaaksi. Mutta hierotaan nyt sitten tämä reipas helpoksi, oli joskus 3-4 vuotta sitten avaintreeni, mutta sen jälkeen aloin harrastaa lenkkeilyä ja reippaat unohtu ohjelmasta kokonaan.

Vaihdit mun reippailla on nyt 4:10-4:20/km. Sykettä ei näköjään tarvii kellosta vahtia, kun menon pitää rentona, niin syke ei nouse rajoille.

Ja paraneehan tuo.

tike, 24,25.3

ti: 13.5km

ke: fillari, 75min

Tiistaina perushöntsälenkki.

Tänään oli jo lenkillelähtöikkuna sulkeutunut, mutta sitten Leevi alkoi kyselemään, että olikos meillä jotain puhetta fillarilenkistä. Eipä se auttanut kun pukea päälle kaikki vaatteet mitä omistaa, ottaa trekki tallista ja lähteä ulos fillaroimaan. Vaikka ulkona pyöräillessä ei voi katsoa netflixiä, niin on se jotenkin miellekkäämpää kuitenkin kun autotallissa trainerointi. Mukava lenkki.

Lenkillelähtöikkuna on mulla noin tunti töistä tulon jälkeen, siinä jos ei saa itteensä baanalle, niin lähteminen vaatii jo vahän enemmän.

ma 23.3

VK 13km, tv reipas

Yht: 20km

Ei paha. Pysyi helposti rennon reippaan haarukassa kun vauhtia ei saanut millään kelattua niin, että syke olis noussut.

Viimeviikon auringonpaiste ja lämmin keli oli tietty ihan mukavaa, mutta kyllä tähän juoksu hommaan taitaa olla parempi tällänen kosteempi ilma. Ei katupölyä ja happi kulkee.

lasu, 21,22. 3

la

Lihaskunto ym. 

su

a: suunnistus

i: raineri, 75 min

Viikonloppu meni suunnistusvalmentaja koulutuksessa. Siellä tuli parit treenitkin tehtyä, lauantaina salitreenissä lihaskunto ja muita kikkailuja ilmeisesti tarpeeksi kun lihakset on vähän kipeät.

Sunnuntai aamuna mäkisuunnistuksessa perässäjuoksua.

Illalla trainerilla kevyttä parin hannibalin verran.

Viikko meni taas,

Parit hyvät treenit tuli tehtyä.

pe 20.3

TV 12km, tv reipas

Etukäteen jännitti miten kroppa reagoi osittaisen auringonpimennyksen aiheuttamiin enrgiakenttien muutoksiin. No olishan se pitänyt arvata, kun on herkkä aistimaan tuollaisia muutoksia niin vireeseen se vaikuttaa. Onneks noin dramaattisia muutoksia ei ole useammin.

Kun tiistain tv reippaaksi suunniteltu treeni lipsahti kovaksi, niin tänään yritin tehdä kostoksi VK treenin vähän rauhallisemmalla alkuvauhdilla. Ja eipä tarvinnut tänään alkuvauhtia väkisin jarrutella. Alkuverra oli jo nihkeetä ja VK pätkällä ei meinannut saada jalkoja millään liikkeelle. About kolmen kilsan jälkeen homma jotenkin aukesi, vauhdin pito helpottui ja juoksu kulki jo ihan nätisti. 12 kilsan pätkän keskari oli vähän alle 4:20/km ja tehojen puolesta toi kyllä pysyi hyvinkin aisoissa. Sykkeet ja TEt jäi tosi alas. 

Vaikka kulku oli jalkojen puolesta vähän nihkeetä niin hyvä kutina jäi tästä treenistä.

to 19.3

lepo

ke 18.3

13km

Tosi kevyttä palauttelua. Painoihan tuo eilinen jaloissa.

Kävin katsastelemassa josko pienemmillä olkusta leinolaan päin menevillä hiekkateillä pystyis juoksemaan. No ei pysty. Oli niin paksun jään peitossa, ainakin se tien pätkä, että ei ihan heti taida päästäkkään. 

ti 17.3

12km, VK mikälie nimeltään.

Yht: 18km

Verrailtiin Leevin kanssa linnainmaalle, jaha liittyi alkuverrassa porukkaan. Linnainmaan prismalta juostiin teikontien fillaribaanalla kolmen kilsan pätkää edestakaisin. Pari ekaa kolmen kilsan pätkää noin 4:06/km vauhdilla kolmestaan. Leevi kurvas siitä loppuverralle kotia kohti ja me jatkettiin suunnilleen samaa kyytiä seuraavat pari kolmosta.

Vauhdinpitoon joutuu vähän keskittymään, mutta jonnekin 8 kilsan tienoille homma pysyi rentona. Vimoset kilsat oli jo vähän työstämisen makuisia. Matkaa pitäis lyhentää tai alkuvauhtia vähän tiputtaaa, että nämä voisi merkitä vk rennonreipas.

Hyvä treeni, ja kulku huomattavasti helpompaa kuin pari viikkoa sitten.

ma 16.3

5km

Aamulla oli tarkoitus käydä tekemässä työmatkafillarointisimulaatio rainerilla, mutta nukkuminen kiinnosti enemmän.
Ilalla lekin reeneissä joukon jatkona pikku hölkät ja muutama kikkailu.
Hämmentävän kevyet jalat.

su 15.3

20km, 5:11/km

Aamusta jahan kanssa leppoisa parikymppinen kangasalan raitilla. Ihan tuntui huuhtelevalta, vaikka vauhti oli yllätyksekseni noinkin kova. Vaihtoehtona oli järvinen, mutta kun lueskelee viestejä tämän päivän järvisen hurjasteluista niin hyvä, että ei tullut mentyä.

Ja kun lueskelee porukan uhoa tulevista järivisistä, niin taidanpa pysyä pois niiltäkin.

Iltapäivällä Sappeella auringon paisteessa skimbailua. 

Viikko

Ei jaksa tarkastaa, muutta luulisin, että noin 85km juoksua.

Varsin tasapainoinen viikko. Vire on paranemaan päin muutaman alavireisen viikon jälkeen. 

la 14.3

Teivocup, 17:51

Yht: 13km

Maaliskuun teivocup ja sula tie. Kevät on tosiaan aikaisessa, harmi kun kevät kunto on myöhässä. Tai voi kai se olla ihan aikataulussakin.

Jokatapauksessa ihan kunnonmukainen juoksu, aika lienee suhteessa tekemisiin. 

Alussa iso remmi lähti ihan mahdotonta kyytiä, mie tietysti siinä perässä. Alkuvauhti oli varmaan 3.20/km jos ei allekin, rauhottelin siitä sitten niin, että eka kilsa napsahti vähän alle 3:30. Kääntöpaikalla huudettiin 8.40 ja vaikka mitään isompia hätiä ei ollut, niin kyllähän tuo on nyt sellaista vauhtia joka ei rennosti kulje. Ylämäet joutui tuuppimaan väkisin ja koko ajan oli fiilis, että mennään liian lujaa. Kääntöpaikalta neljään kilsaan nitkahti, vauhti tippui ja vimosen kilsan loppukirikään ei enää tuntunut oikein houkuttelevalta ajatukselta. Mutta kyllä viimeinen alamäkikilsa menee näköjään vaikka olis miten tiltissä. Sain taas kelailtua vauhdin 3:30 tienoille. Lopussa kyllä auttoi kun näin edessä olevan Mustosen Pyryn selän lähestyvän ja päätin ottaa vielä siitä ohituksen.

Vois olla vaikka semi tyytyväinen tähän. Suoramajärven satunnaislenkkeilijä menee puoliminaa edellä, mutta se selittyy sillä, että se on kovemmassa kunnossa.

pe 13.3

lepo

to 12.3

15.5km, 4:56/km

Ihan jees.

ke 11.3

11.5km, 5:16/km

Eilisten rasitusten pois huuhtelua. Oli mielessä pidempikin lenkki, mutta oli niin väsyneet jalat, että kurvasin perus 11 kilsan lenkille. Jos olis juossut väkisin pidempään olis voinut käydä niin, että eiliset rasitukset olis pois huuhtoutumisen sijaan kiinnittyneet jumeina edellisten jumien kylkeen. 

ti 10.3

10x1km/ 1min hölkkäpalautus

Yht. 16.5km

Tonnit aikalailla neljän minuutin vauhteja, olisko viimeiset mennyt jonkun sekan alle.

Veteranon ja pjh:n kanssa vetskun speksaama tonttuleikki sarankulman suoralla. Gallardo tais olla neljä vetoa letkassa. Tarjolla olis ollut vielä pari vetoa, mutta oli lähdettävä aikataulullisista syistä kymmenen vedon jälkeen hakemaan kyytiläistä pirkkahallilta. Varmaan kymmenen vetoa oli aika sopiva treeni, pari viimeistä meni jo vähän puskemiseksi.

Oli kyllä hyvä vire verrattuna viimeviikon VK yritelmiin, ensimmäiset vedot tuli helposti, ja oikeastaan kahdeksanteen vetoon saakka juoksu oli rentoa. Pari viimeistä oli vähän puristamista, mutta ei niissäkään vielä ollut elämä pelissä. Syke pysyi aisoissa ja TE näytti ihan järkeviä tämmöselle treenille.

Tonnit juostiin siis edestakaisin tonnin mittapätkällä. Parilliset tonnit aika napakkaan vastatuuleen, parittomat varmaankin myötätuuleen, mutta se ei niin häirinnyt. Kyllähän tuon vastatuulen huomasi.

Mielekäs treeni tehdä kun ei tarvii palautuksissa minuutti tolkulla notkua, hölkkäät vähän matkaa ja alat taas juosta. 

Ma 9.3

11.5km, 4:59/km

su 8.3

lepo

Oli kirkossa istumista ja sen sellasta. Eli koko päivä meni poitsun rippikoulukonfirmaatiohässäköissä.

viikko
Kuutisenkymmentä kilsaa juoksua ja yks raineri. Näköjään kolme lepopäivääkin tuli viikolle ja pitkä lenkkikin jäi tekemättä. Ei kuitenkaan tuntunut ihan noin kevyeltä lepsuiluviikolta mitä numerot näyttää. Viikolla kaksi VK treeniä, joista tiistai otti vähän turhan koville.
Jatketaan noita pitempiä VK treenejä, ilman kikkailua. Jos seuraaville viikoille sais vaikka TV reipas, TV kova ja pitkälenkkki settiä ja kattos miten homma alkaa kehittymään.

la 7.3

VK 10km, 4:12/km

Yht: 18km

i: raineri 45min

Mielessä oli mennä tekemään kova treeni pyynikin testijuoksuun. Vire on ollut tuon tiistain jälkeen huono ja kun loppuviikon räntäsateiden jälkeen pynsällä olis varmaan ollut loskaa tarjolla niin eipä tuonne hinkua enää ollutkaan. Leevi oli aamulla samaa mieltä, eli äänin 2-0 ei pyynikille.

Aamulla juostiin verrat, ja sen jälkeen 3km ensin Leevin kanssa 4:11/km vauhtia, Leevi kääntyi tosta takas ja kiihdytteli toisen 3km omana treeninään. Minä poika jatkoin tuota samaa vauhtia ja kiihdytteleminen ei ollut mielessä. Voi olla, että alamäkipätkillä vauhti vähän kiihtyikin, mutta lopun ylämäki ja vastatuulipätkillä vauhti nitkahti. 

Vire ihan hyvä, huomattavasti parempi ainakin kuin tiistaina. Eka vitonen ihan mukavaa suht rentoa vauhdinpitoa. Loppu oli raskasta työstämistä, mutta eipä siinäkään muuta ongelmaa ollut kuin kunto vaan ei kestä tuota vauhtia ylämäkeen kun juostaan kymppi. Keuhkoista irtoo vieläkin limaa, mutta olisko vähän helpottamassa. 

Illalla vielä kattelin hiihtoja ja pyörittelin rainerilla kevyttä palauttelua.

pe 6.3

lepo

to 5.3

11.5km

Perus

ke 4.3

12.5km

Maanantain askelkyykkymittamiestreeni yhdistettynä eiliseen VK treeniin vetäs jalat ihan kuutamolle. Aamulenkki juoksemalla ei olis ollut mukavaa, mutta olis varmaan kannattanut käydä aamulla raineroimassa vaikka edes puolituntia, mutta eipä tullut käytyä.

Illalla olin LeKin treenissä pirkkahallilla. Treenissä oli lekin nuorten juoksuporukkaa ja olipa siellä mukana innokkaan oloinen aikuisjuoksijakin. Mukavahan sellasessa porukassa on juosta.

Juostiin ulkona alkuverra plus 4km VK pätkä. 2km 4:25/km, 2km 4:10/km. Noi oli mun vauhdit, pojat veti lopun kovempaa, mie en pysyt kyydissä. 

Muu porukka siirtyi halliin hurjastelemaan, mie jatkoin ulkona väsynyttä hölkkää jumisilla jaloilla. 

Kellon  recovery index oli muuten eka kertaa jotain muuta kuin good, tais olla fair. Taitaapa kello olla taas oikeassa. Ei ollut viimesen pääle palautunut olo.

ti 3.3

VK 10km kiihtyvä, (5km 4:20/km, 5km 3:57/km)

Yht: 16.5km

Huijasin jahan ulos veekoota mättämään sanomalla, että hyvä siellä on vetää kun on sulat ja kuivat tiet. No sehän alkoi räntäsade pari tuntia ennen lenkkiä eli tuli luvattua vähän liikoja. Onneks isoin osa tais sulaa tien pintaan ja eipä tuo kovin liukasta ollut nilläkään pätkillä joilla tie oli rännästä valkoinen. Jäähallilta otettiin väärä reitinvalinta ja siinä oli pätkä jäätä ja loskaa. Se pätkä hidasti tuota ekaa vitosta, mutta muutenkin vauhdinpito oli kyllä nihkeetä tuossa alussa. Noi vitoset on siis keskivauhteja, eli ei juostu ensin vitosta 4.20 vauhtia ja hypätty siitä alle neljän vauhtiin. 

Kello tarjos TE 4.8. Vaikka treeni ei ihan noin kovalta tuntunut, niin kaipa se garmin on valitettavasti oikeassa. Ei tarviis kyllä ihan noin tiukille ottaa tollaset vauhdit. Keuhko osasto kanittaa, joku siellä vielä vähän kiusaa. Voi olla, että se vaikuttaa vireeseen, tai sitten kunto vaan on tuossa.

Takareidet ja hanuri lihakset oli vähän pois pelistä. Olin eilen mittamiehenä kasva urheilijaksi testien viisikoikassa. Siinä tuli noin 60 askelkyykkyä kun piti mitta saada lattiaan. Riitti siihen, että askelkyykkylihakset on jumissa.

Kun ajaa autolla linnainmaan prismalle, eli kolmen kilsan päähän, niin pääsee ruutanasta tampereelle. Garmin nimesi tämän treenin tampere juoksuksi.

ma 2.3

lepo

su 1.3

30km, 5:00/km

Järvis lähes sulalla tiellä. Tai ei kai se tie sula ole, mutta lumet siitä tien päältä on sulanut. Loppuun vedettiin jahan kanssa lisäkilsat, että sai kolkyyt täyteen.

Viikko

133km pelkkää juoksua. 

Ei kuitenkaan tuon enempää vaikka tuntui, että koko ajan olin juoksemassa. 

Työmatkajuoksu toimii mulla kyllä hyvin kun lenkille lähtemistä ei tarvii erikseen miettiä. Taas tuli huomattua vanha totuus, että kun juoksee vaan väkisin vaikka meno on huonoa, niin jossakin vaiheessa meno yhtäkkiä helpottuu. Vaikka väsymystä kertyikin niin perjantaina juoksu jotenkin alkoi tuntua helpommalta. 

Mutta nyt taitaa tulla työmatkajuoksuun taas muutaman kuukauden tauko, eli lenkille pitäs saada lähdettyä ihan erikseen tarpeeksi usein. Varsinkin aamulenkkien pitäminen ohjelmassa oli hyödyllistä, ellei peräti välttämätöntä, mutta hitto soikoon kun se on niin vaikeeta.

la 28.2

a: 11.5km, 4:45/km

Kävin kuitenkin lenkillä, ja ihan mukavasti kulki. Eka vitonen jopa lennokasta.

Oli kyllä väärä reitinvalinta kun tais osuu tienoon kaikki jäiset pätkät reitille.

pe 27.2

a: 9km, 5:23/km

ip: 11.5km, 4:46/km

yht: 21.5km

Työmatkaa, eli aamulla ruutanajuoksu töiihin ja iltapäivällä sääksjärvijuoksu kotiin. Siis garminin mielestä noin, en asu ruutanassa enkä ole töissä sääkjärvellä. Ihan vaan selvennyksenä jos jollekin ei ole tuttu garmin connectin villi tapa nimetä lenkkejä.

Viikon määrät on ollut kohtalaiset tälläiselle tallaajalle, ja kyllähän se tuntuu jaloissa. Aamulla meno oli tosi raskasta ja oli vähän yllätys, että mentiin noinkin reippaalla vauhdilla. Aamulla olen juossut aina lukonmäen kautta ja tänään piti jo vähän keskittyä, että eteneminen pysyi juoksuna.

Iltapäivällä hämmentävän hyvä vire, vaikka loppumatkasta viikon aikana kertynyt rasitus alkoikin painamaan ryhtiä kumaraan.

to 26.2

a: 9km, 5:23/km
ip: 15km, 5:10/km
yht:24km

Olipas raskasta aamulla vaikka eilen meinasin pitää lepopäivän. Ei tuo lennokasta ollut iltapäivälläkään, mutta meneehän tuo kun tamppaa menemään.

Laitoin tuohon pari kuvaa paikallisista juoksuolosuhteista ihan vastapalveluksena mukavista karibian kuvista. Toinen on juoksualusta työmatkalla parhaimmillaan ja toinenkin kuva on valitettavasti otettu työmatkalta. Mutta tilanne paranee päivä päivältä ja baana alkaa olla sula, ehkä kilsa oli tuota sohjoa/jäätä.

Kyselin muuten videomateriaalia lanzaltakin, mutta siellä pojilla on kuulemma niin kiire istua ruokapöydissä, että ei ehdi viedoita tekemään.

ke 25.2

11.5km, 4:50/km

Aamullla oli niin väsynyt fiilis, että en juossut töihin. Se tarkoitti automaattisesti sitä, että en juossut myöskään kotiin. Leimasin jo aamulla lepopäiväkortin, mutta kävin kuitenkin pikku hölkällä illalla. 

Lueskelin vanhoja blogijuttuja ajalta jolloin kulki, silloin lompsittiin kevyttä lenkkiä rennosti neljäkolkyt vauhtia. Ajattelin, että juostaan nyt sitten rennosti ja kevyesti tuota 4.30 kyytiä. Ei pystynyt, elämä oli pelissä jo 4.40 vauhdissa ja sitten tuli vielä pelilijää osuus jossa vauhti viimeistään tippui. Synkkää on.

ti 24.2

a: 9km, 5:28/km

ip: 11km, 5:08/km

Yht: 20km

Työmatkahölkät. Ei kule. Oisko kuitenkin jotain pientä taudin poikasta, olo on vähän väsähtänyt. Ei kuitenkaan ole mitään flunssan tms. oireita. 

Oli lähellä, että lähden bussilla töistä kun olo oli niin nuutunut. Ripustelin kuitenkin juoksuvaatteet päälle ja lähdin könyymään sääkjärvi juoksua kotiin. Oloon nähden juoksu sujui jopa kohtalaisesti.

Ilahduttavaa, että ehkä noin 70% matkasta on sulaa, loput onkin sitten hemmetin liukasta jäätikköä.

ma 23.2

15km, 5:11/km

Töistä kotiin. Garmin connect nimesi näppärärästi tämän sääksjärvi juoksuksi, lähdin siis hervannasta ja  en ainakaan sääksjärveä kohti.

Olo oli ihan saakelin väsynyt koko iltapäivän, ihan samanlainen kooma kuin viimeviikollakin. Onneks oli työmatkajuoksu ohjelmassa, muuten olis saattanut jäädä lenkki tekemättä tai ainakin vajaaksi. Vähän ankeeella vireellä mennään nyt, mutta ei auta. 

Tiet suurimmaksi osaksi jäätiköllä, mutta on siellä sulaakin pätkää välillä. Taitaa kevät kolkutella jo tuloaan ja kunto on ihan vaiheessa. Pitäskö siirtää jo tavoitteet syksyyn, vai pitäskö välivuoden, vai aloittasko jonkun muun harrastuksen vai...

20.21.22.2 pelasu

Pe

La

Su: 11.5km

Tänään reilu kymppi loskassa ja räntäsateessa. On kyllä mainiot noi nonamelta joskus ostetut sukat jotka pitää jalat kuivana. Kengät oli ihan märät, mutta jalat kuivat ja lämpimät. Eipä toi keli ja alusta muuten ollut niin paha kun etukäteen pelkäsin.

Joku pöpö se varmaan vaivas koko viikon vaikka selviä flunssan oireita ei ollut. Aamuisin oli aina melkein normaali olo, mutta päivän mittaan iski väsymys ja muutamana päivänä särki vielä päätäkin. Oikeat juoksijat olis ihan varmasti tehnyt kevyttä lenkkiä päivittäin, mutta melkein oikeat ei jaksa liikahtaa mihinkään kun vire on vähän alhaalla. Tänään hölkkä meni suht hyvällä meisingillä, vaikka keuhkoputkea vähän kutitteleekin.

to 19.2

2km, pirkkahalli.

Loistava vire. 

Saa nähdä miten palautuu kun ei ollut edes palautusjuomaa mukana. Vois pitää huomenna lepopäivän.

ke 18.2

8km

Olipas raskasta, joku vähän kanittaa.

ti 17.2

Piähän koski ja väsytti

ma 16.2

Eipä mittään.

En tiedä onko flunssa tulossa, vai onko meikäläisen laiskuus kehittynyt jo sellaselle tasolle, että se aiheuttaa fyysisiä flunssan ja allergian sekoituksen kaltaisia oireita. 

su 15.2

26.5km, 4:58/km

Järvenkierto, tälläkin kertaa oikaistiin rajasalmen sillan kautta. Paikallisessa perinteessä nimenomaan tätä oikaisuversiota on kutsuttu järvenkierroksi ja joissakin yhteyksissä järviseksi. Sitten kun juostaan eka kerran koko pyhäjärvi ympäri ilman oikaisuja, voidaan keksiä joku nimi sillekin lenkille.

Eksyin vintsajengin hatkaan, tuntuma oli hivenen raskas ja painava. Voi olla, että olis kannattanut jäädä pirkkalan suunnistusseura vimppalaisten porukoihin vähän rauhallisempaan vauhtiin.

Viikko,

104km

Sentään satku tuli. Vähän mietin tuossa lenkin aikana, että jos jää viikon kilsat just alle sadan niin joutuuko vielä matolle tamppaamaan puuttuvat kilsat. No ei olis huvittanutkaan.

Tällä viikolla sain aikaiseksi kolme aamukutosta, vielä nämä aamulenkit matolla ei mitään herkkua ole olleet. Mutta niitä ehkä kannattas tehdä vaikka vähän väkisin.

Vielä tällä viikolla excelin henki ei kaikkinensa oikein toteutunut.

la 14.2

Teivocup, 18.53

14km

Eihän se kule. Keli oli varmaan parempi kuin viimeks teivossa, silti huonompi aika. Ei tuossa mitään sen kummempaa syytä ole, ei vaan pääse kovempaa. Varsinkin ylämäet on työlästä.

Niinkuin  pjh:lle verratessa sanoin, mielellään juoksis kovempaa.

En kyllä tiedä miten tää tästä lähtis lentoon, kevät alkaa olla lähellä. Tai ehkä tiedänkin.

pe 13.2

lepo

Juoksuton päivä oli ihan suunnitelmissakin, vähän mietin käynkö hiihtämässä tai trainerilla. Mutta kattelin sitten vaan sohvalta telkkua, olikin haastava valinnan paikka kun samaan aikaan tuli sinusta on tullut pullukka ja jutan superdietit. 

ke 12.2

a: 6km
i: -

Perus aamulenkki matolla. Oli kyllä taas taistelu saada ittensä matolle ja varsinkin pysyä siinä vaadittava 6km. Ei ole oikein muodostunut rutiinia aamujuoksuista eikä mattojuoksemisesta. Kello nakkaa aina mattolenkillä sellaset TE luvut tauluun, että ulkona ja hallissa saa juosta kovaa ja pitkään, että vastaavan luvun saa aikaseksi.
Illalla oli ohjelmat työnantajan puolesta ja ei lenkille enää ehtinyt.

ke 11.2

16km

Oli aikamoinen homma tunkata ittensä lenkille. Ja melkosta herkkuahan se sitten olikin. Väsynyttä raahustamista pelijäätikköisillä teillä nastarit jalassa. Vähän ankeeta on noilla nastareilla juosta. Oli kyllä raskasta.

ti 10.2

a: 6km, matto

i:16km

Aamun standardi mattokutonen. Säikähdin kyllä pahanpäiväisesti, että tänään oliskin kuulunut juosta matolla 8.6 km. Olikin väärä hälytys, ja eihän mulla ole papujakaan.

Illalla juoksin taas linnainmaalle veturoimaan treeniä. Reiska vitonen sellasta 4.30/km kyytiä paikoin aika liposella tiellä. Mutta aika leppostahan tuollainen vauhti on niinkun tietty kuuluu ollakin. Viimeksi tässä treenissä oli vähän porukkaa ja nyt vielä vähemmän. Toivottavasti jengi tekee omatoimisesti jotain treenintynkää jossakin muualla.

ma 9.2

a: 6km, matto

i: 13.5km

Aamulenkin paluu. Olen tutkinut kokeneempien touhuja ja näyttää, että aamulenkki matolla on aika tyypillisesti 6km. Enpä alkanut sitä amatöörinä kyseenalaistamaan. 

Illalla ulkolenkki ihan kohtalaisella vireellä, tietkin oli ihan kohtalaisessa kunnossa.

su 8.2

Trainer, 55min

Vaisun viikon vaisu päätös. Sotkin fillaria yhden dexterin verran, vastus niin kevyellä kun saa, tajuton hiki, jalat tosi väsyneet, syke ei noussut, treenin jälkeen kellossa palautumisaika 2 tuntia. Ihme touhua.

Oli kyllä vaisu viikko. Jotain häikkää oli koko loppuviikon, lihakset jossakin ihme tilassa ja muutenkin väsynyt fiilis. Enpä sitten tuuppinut väkisin vaan löysäilin suosioilla.

Hieroin vähän excelin henkeä, josko sieltä löytys jotakin taikoja tuleville viikoille. Ja kyllähän sieltä semmoset loitsut löytyy, että kummahan se on jos ei ala kulkemaan. Osan saatan täällä raportoida mutta osa jää minun ja excelin väliseksi.

Yks muuten liittyy mustanpaidan salaisuuteen.

la 7.2

a: 13.5km

i: hiihto, p, 65min

Ei kule.

pe 6.2

lepo

Väsynyt tatsi, ei oikein huvittanut edes kevyt hölkkä. Kävin kyllä pirkkahallissa patsastelemassa tunnin toppatakki päällä.

to 5.2

Raineri, 55min

Oli kyllä niin väsynyt olo, että meinasin tehdä vaan huolellisen venyttelyn. Huonokin vitsi voi muuttua hyväksi kun sitä toistaa. Tiedä vaikka keväämmällä teitäkin jo nauratta tää.

Väsynytä trainerointia tosi kevyellä teholla. Reidet ja pohkeet väsyt.

ke 4.2

16km, 5:23/km,

Oli niin väsynyt olo, että ajattelin jo jättää lenkin väliin ja tehdä vaan huolellisen venyttelyn. Kävin kuitenkin taapertamassa perus juoksua pöperöisillä teillä. Melkosta muhjua on kyllä tiet.

ti 3.2

Pirkkahallissa vetoloisia.

 1k, 2k, 1k, 2k, 1k (3.35, 7.17, 3.34, 7.10, 3.27)

Yht. Olisko 14.5 km

Ei ollut ihan noin kovat vauhdit suunnitelmassa, jaha ei ole ihan yhtä tarkka kuin valojänis ja eka veto karkas. Jatkettiin sitten samalla kaavalla aavistuksen suunniteltua kovempaa loputkin vedot. Mutta luultavasti tämä treeni osui aikalailla kohteeseen, ihan hyvällä vireellä tuli vielä vimonenkin tonni. Onneks ei ollut valojänistä, olis tullut juostua liian hiljaa.

Juokseminen on mukava harrastus ja ihan ok fiilis on nyt treeneissä.

Jahan ja gallardon kanssa vedettiin, tosin gallardo tais jättää ainakin viimeisen tonnin juoksematta. Veteraano oli vetämässä samaan aikaan omia sprinttisuunnistajien lyhempiä vetoja.

ma 2.2

lepo

Oli jalat niin väsyneet, että päätin pitää lepopäivän ja tehdä huolellisen venyttelyn. Päätinpä hyvinkin, eli pidin lepopäivän ja venyttelyt jäi tekemättä.

su 1.2

11km

Pajulahdessa kympin lenkura lumisilla teillä, päälle hallissa muutama spurtti. 

Ehdin jo aamulla ihmetellä, kun lihakset ei ollutkaan kipeät eilisestä lihaskuntotreenistä. Mutta lihaskuntotreeni onkin niin ovela, että lihakset kipeytyy viiveellä.  

Viikko

Kyyskyt jotakin tais tulla kilsoja. En nyt oikein muista mitä tossa viikolla oli, oisko se tuplajärvinen painanut lihaksissa. Enivei, viikonloppuna kokeilin oikeiden juoksijoiden elämää ja olin leirillä. Urheilijan leirielämä muodostuu näköjään treenaamisesta, lepäämisestä ja syömisestä. Ymmärrän helposti juoksijoita jotka haluavat viettää sellaista elämää vaikkapa talvella Espanjassa. 

la 31.1

a: 9.5km, ulkoverra+halli

ip: spinning verra+lihaskunto+höllkkä hallissa

i: uinti+vesijumppa+vesijuoksu

Piti ihan kaks kertaa hierasta silmiä kun katoin exceliä, oli niin merkillinen päivä. Mutta ei se suunnitelma sinne ihan hihasta ole huitastu, kyllä se on huolellisen suunnittelun ja mittavan lähdemateriaalin läpikäymisen jälkeen kirjattu. Oli kyllä hyvä kun tajusin jäädä pajulahteen yöksi kun oli taas noin paljon hallitreeniä, pirkkahallihan on vieläkin kiinni.

Pari huomiota päivän kulusta. Lihaskunto ja liikkuvuus kannattaa huomioida paremmin jatkossa. Ja olen pitänyt vesijuoksua mummojen liikuntana, mutta sehän osoittautui juoksijalle erinomaiseksi oheisharjoitteluksi. Olen käyttänyt aikani ihan väärin siellä uimahallilla ollessani, jatkossa uintia voi kokeilla vähän malliksi mutta pääasiassa kannattaa mennä mummojen seassa.

Eli tammikuun tekemiset voi nyt katselmoida, sanoisin, että suuret linjat on kunnossa. Kun pureudutaan syvemmälle niin kehitettävääkin tietysti löytyy, jatkossa pyritään korjaamaan näitä pieniä asioita. Itse tekeminen kehittävien treenien suhteen ei sisällä jatkossakaan mitään mystistä kikkailua. Se on sitä yksinkertaista perustekemistä. Mutta jatkossa vähän korostetaan excelissä kyllä huomioon otettuja mutta toteutuksessa ehkä vähän liian vähälle huomiolle jääneitä juttuja. Kun helmikuun aikana nämäkin pienet jutut tulevat tekemisessä rutiiniksi, maaliskuussa voi lämätä isoa vaihdetta peliin.

Voi tosin käydä niin, että joskus maaliskuussa pitkät lenkit juostaan taas harjunkiertona, jos järvenkiertoporukka menee nihkeetä hädintuskin vintsaa.

pe 30.1

4 x 1000m

3.40, 3.35, 3.35, 3.28

Yhteensä, ehkä kymppi.

Excelissä lukee, tai ainakin vois lukee, hallitonnit. Pirkkahalli on kiinni, mutta tavoitteellisesti treenaava excel mies etsii sen hallin sitten jostakin muualta. Nastolasta löytyi, pajulahti. Ja onhan se hieno vetää tonneja valojäniksen tahtiin, vauhti on tasainen.

Kyllä pirkanmaan juoksijat antaa paljon tasoitusta kun ei ole valojänistä.

to 29.1

Yllättävä lepo

Ei sitä vaan aina ehdi ja jaksa, eikä tarvii.

ke 28.1

16km

Ruutana juoksut jatkuu. 

Oli kotiin tullessa laiska ja väsynyt olo eikä lenkille ollut mitään hinkua. Joskushan käy niin, että vaikka laiskottaa ja väsyttää niin vire onkin ihan hyvä kun lähtee juoksemaan. Nytpä ei käynyt niin, huono vire ja väsynyttä oli juoksu. Mutta eipä tällä nyt sen kummempaa tarkotusta ollutkaan kun kuluttaa vähän energiaa.

ti 27.1

16.5km

Ruutana juoksu.

Hölkkäilin linnainmaan koululle, sieltä pikku verryttelyjen jälkeen olin pace makerina vk treenissä muutamalle junnulle. Treeninä minä ja muut nuoret pojat vedimme 5km noin 4.30/km vauhdilla. Lumipöperöä ei nyt sitten löytynytkään kuin ehkä kilsan pätkälle, muuten baana oli niin hyvässä kunnossa, että ei toi oikein ollut edes kunnon treeniä. 

Joopa, yllättävän hyvällä vireellähän tuo meni, lukuunottamatta viimeisiä kilsoja kun hölkkäilin kouluta takaisin kotiin. Siinä jalat vasta muisti että sunnuntaina juostiin viiskybänen.

Garmin connect on jostakin keksinyt nimetä kaikki kotoo lähtevät lenkit ruutana juoksuiksi. Sinnehän tuli jossakin vaiheessa toiminnaliisuus, että se nimeää noita ulkolenkkejä jotenkin paikan mukaan, mutta ois tässä kyllä sopivia paikan nimiä ruutanaa lähempänäkin.

ma 26.1

Hallittu lepo

su 25.1

51km, 5:34/km

Kotirataultrapäivänä oli hyvä juosta tupla järvinen. Eipähän siinä muuta kun juoksee yhden kierroksen, sitten unohtaa että on kierros juostu ja juoksee normaali järvenkierron. Vaikka oltiin etukäteen vähän huolissamme meneeko tuossa laskuissa sekaisin, kun useampi kierros pitää juosta niin kyllä se tais mielessä olla, että toista kierrosta mennään. Vaikka ei olis mielessä ollutkaan, niin jalat kyllä muisti. Veteraano tuli kuitenkin vielä huuutamaan kierrokset toisen kiekan päätteeksi niin ei siinä todellista riskiä ollut kolmannelle kierrokselle lähtemisestä, vaikka viidenkympin tienoilla alkoikin kulkemaan. Kaks kiekkaa vedettiin pjh:n ja gallardon kanssa, eka kierroksella oli vielä veteraano, tappi ja marko. 

Pjh valitteli, että toisella kiekalla kimmoisuus väheni jaloista, ittellä oli fiilis, että kimmoisuus oli melko vähäistä jo eka kierroksella ja toisella se vähäkin kimmoisuus hävisi kokonaan jaloista. Mutta pääseehän tuota näköjään eteenpäin pelkästään jalkoja heiluttelemalla. 

Oli tosiaan vähän fiilis, että ei tämmöset olis rasittavuudeltaan ihan älyttömän pahoja, mutta jalat on vaan niin hemmetin kankeet. Kankeet ne on tietysti jo kympin lenkillä, mutta viidenkympin lenkillä se korostuu.

Viikko: 114km

Viikon ohjelma oli kyllä vähän vahingossa aika rankka kun oli pari lumipöperö reipasta, yksi vetotreeni hallissa ja vielä talvirastit tuli luukutettua reipasta. Eli vaikka kilsoja ei älyttömästi alkuviikolla tullut, niin kaipa ne voi jalat vähän kankeet olla tollasesta. Vois olla hyötyä kun oikeesti olis se excel ja sitä vielä vähän vilkuilis etukäteen.

la 24.1

Suunnistus, 45min

Talvirastit kangasalan terveysaseman pihoilta. Varsin simppeli rata, silti pari tumpelointia reitinvalinnoissa. Korttelikartta ja haalea ratapainatus värisokeelle hankalalla värillä. Pari rastia oli hankalasti tonttien välissä ja en meinannut löytää niitä ollenkaan kartasta. Varsinkin nelosta etsin kartalta ihan paikallaan seisten ja ei meinannut löytyä ollenkaan.

Nyt on kyllä jalat niin väsyneet, että saattaa tulla mielenkiintoinen retki huomenna.

pe23.1

16km

Sekaan kymppi olevinaan rennon reipasta, no oli se vintsaa.

Vire saatto olla ihan hyväkin, mutta on kyllä melkosta työstämistä suditella tuolla pöperössä.

to 22.1

lepo

Käytetääs tän viikon lepokortti vaikka tässä.

ke 21.1

12km, matto

Ulkona oli toistakymmentä astetta pakkasta ja tais olla pientä tuulen virettäkin. Ei oikein napostellut lähtee ulos tamppaamaan. Sitten tuli jostakin mieleen viimeaikoina monessakin yhteydessä käyty juoksumattokeskustelu, käväisin autotallissa ja kyllä, oikein muistin, mullahan on siellä matto. Päätinkin heti käydä kokeilemassa mattojuoksua. Ipadiin ohjelmat tulille ja matto pyörimään. Tavoitteeksi asetin, että juoksen kympin vaikka olis miten tylsää. Näin se meni:

Jaahas kilsa jo täynnä, hyvinhän tää menee.

Vasta vajaa kaks kilsaa.

Neljä kilsaa täyttyi, ei saakeli vielä reilusti yli puolet jälellä.

Nyt on varmaan jo seiska kun en ole pitkään aikaan kattonut, ai ei vielä vitostakaan.

Jaahas kuus kilsaa, kyllähän tää tästä menee. Nostanpa vähän vauhtia.

Seiska heilahti tauluun, jes, hyvin etenee. Lisää vauhtia.

Vähän lisää vauhtia, juoksen ysiin asti tätä 4.40 ja hiljennän sitten reilusti.

Ysi täynnä, hidastetaan reilusti.

Joko se kymppi meni, ohjelma on niin jännässä paikassa, että jatkan vielä.

No juostaan vielä seuraavakin kilsa täyteen ja katotaan miten tässä ohjelmassa käy.

12km, ei paha. Ei ainakaan palellut.

Kellokin muuten näytti matkan melkein oikein

ti 20.1

 3000m, 2000m, 1000m (11.32, 7.23, 3.22)
Yht: 12km

Ei ole paljon excelit ollut taas viimeaikoina mielessä. Hallille piti mennä joka tapauksessa tänään ja eipä ollut paljon etukäteen ajatusta mitä siellä tekis. Tai oli mulla sellanen ajatus, että juoksen. Vaihdoin kamat ja aloin juosta rinkiä. Verryttelyn jälkeen päätin aloittaa kolmetonnisella, toinen kolmetonninen siihen perään ei ihan älyttömästi kiinnostanut ja setistä muodostui itekseen sama kuin viimeviikolla. Eipä siinä hyvä settihän se oli. Tais mennä vähän paremmalla vireellä kuin viimeks.

En tainut vastata, mutta onhan mulla tuo tupla takaraivossa, varsinkin kun taisin olla niitä ensimmäisiä päänaukojia tästä aiheesta joskus syksyllä.

ma 19.1

10km, 4:28/km

Yht: 16km

Olisko ollut vähän hankalassa kunnossa tiestö, muhjuista lunta jäätikön päällä. Kai se vähän vaikuttaa kulkuun kun on liukasta, mutta tais olla vähän jäykkää ja painavan oloista työstämistä muutenkin.

Illalla tuntui hyvältä idealta laittaa kello soimaan aamulenkille, mutta eipä se aamulla kellon soidessa enää tuntunutkaan niin tärkeeltä.

ketopelasu, 14-18.1

Ke: väsähtänyt kymppi ulkona pirkkahallin ympäristössä.

To: lepo

Pe: lepo

La: a: suunnistus, i: hiihto 1h20

Su: sappee

Jos mulla oikeesti siellä kupongissa lukis jotakin niin loppuviikko ei varmaan vastais sitä. Mutta toisaalta pitäähän se joskus kevennellä. Tosin en tiedä jos on jo valmiiks keveetä, niin tarviiko enää.

Pohkeet vähän hämmästyi kahta lepopäivää, on vähän kireen oloiset.

Lauantaina talvirastit messukylässä ja illalla pertsan hiihto.

Katellaan saisko ensi viikolla homman taas raiteilleen. 

ti 13.1

3000m, 2000m, 1000m

11.43, 7.24, 3.34

Pirkkahallissa vetotreeni. Etukäteen mietin, että jotain muuta vois välillä keksiä kun niitä pogetonneja. Jahalla oli samanlaiset ajatukset ja vetästiin salaisista arkistoista tollanen treeni ja speksattiin siihen vauhdit ja palautukset. Toteutus meni kyllä tasan suunnitelman mukaan.

Vire ei tainut olla ihan parasta. Tai voi kyllä olla, että näin pitkissä vedoissa tuntuu se, etä vk treeniä ei ole ajatuksen kanssa tullut tehtyä. Eli heti kun pitäs juosta vähän reippaammin pitempään niin vauhdinpito ei onnistu helposti. Sama havainto oli kyllä teivossakin.

Se nyt kyllä oli tiedossakin, että tasavauhtinen vk on nyt se juttu mikä pitäs saada kulkemaan. Ja onhan se siellä mielikuvitusexcelissä huomioitu.

ma 12.1

lepo

su 11.1

26.5km

Sunnuntai-aamun perinteinen järvenkiertohartaus. Ja olihan se taas loistavaa talvijuoksua. Kova tuuli, kasaantunutta lumikinosta, jäätikköä, väsynyttä jalkaa, mukavaa porukkaa, huonoja juttuja. Tykkäsin kovasti.

Iltapäivästä vielä palauttavat laskettelut Sappeessa. 

Viikko:

80km

Hyvä vetotreeni ja teivo ja järvi.

Kilsoja vois kyllä tulla enemmänkin. Mutta ei tule kun kerran päivässä hölkkää ja pitää kaksi lepopäivää. 

Mutta ei aleta väkisin kilsoja takomaan, tulee mitä tulee.

la 10.1, teivo cup

Teivo cup, 18:44

Yht. 12km

Vähän pöperökeliä oli tänään teivossa tarjolla, jäisen tien päälle oli satanut pakkaspuuteria. Eipähän siinä nastarikaan pidä, joten boston boost tai olla ihan passeli kenkä tohon. Vähän voi siis ehkä kelin piikkiin laittaa.

Juoksu oli varmaan kunnon mukainen. Alku oli ihan tajuttoman vaikeeta, tuntui, että kaikki on pelissä ja vauhti hädin tuskin alle neljää. Kilsan kohdilla huudettiin 3.44 ja siinä toi vauhdin pitäminen oli jo vähän helpottunut. Neljäs kilsa oli hitaampi ja vimonen taas vähän nopeempi. Aika ja keli ja niin edelleen, mutta ihan positiivinen kierre tässä hommassa on. Kun exceli laulaa talven laulut niin kulkuhan voi olla hyvä keväällä.

Loppuverrassa jutskailtiin ehkä valitettavan vähälle huomiolle viimeaikoina jääneestä aiheesta, eli veteraanijuoksijoiden ulkonäköpaineista. Ainainen taistelu vatsankohdalta puristavia tuulitakkeja vastaan, siitä ymmärtää ilman ulkopuolisten kommenttejakin, että nyt ei olla tämän asian suhteen edes melkein kuin oikeiden juoksijoiden tasolla. Ne selfiet on vähän hankalia ottaa, niin ne jäi nyt tästä. Mutta ymmärrän kyllä ilman kuvia ja keskustelujakin, että kovemmin kulkis jos tuulitakki lepattas päällä.