Tänään: 26.5km, 5.23/km, TE2.0
Soluttauduin taas järvenkiertoheimon sunnuntailenkille. Keli oli loppupeleissä parempi kuin ikkunasta kurkkiessa näytti ja menihän tuo lenkkikin porukassa. Mutta oli kyllä jalat niin puhki, että yksin olis voinut olla melko raskas lenkki. Painoi eilinen pyynikki ja muut viikon erikoisuudet jaloissa.
viikko:
66km juoksua. vajaa 8 tuntia liikuntaa. Pari uintia juoksun lisäksi.
Maanantai aamuna erehdyin tekemään astanga joogan sarjan ja sehän kipeytti joka hemmetin lihaksen mitä ihmisestä löytyy. Tuo lihasten kipeytyminen leimasi oikeastaan koko viikkoa ja varsinkin takareidet oli niin kipeät, että ei mitään järkeä.
Taustana mainittakoon, että olen joskus reilu kymmenen vuotta sitten tehnyt astangaa muutaman vuoden ajan säännöllisesti, eli lähes päivittäin. Siltä ajalta homma on hallussa niin, että hengitystä ja liikettä, eli sarjaa ei tarvitse erikseen miettiä. Kun varmasti olette ihmetelleet tätä meikäläisen ällistyttävää notkeutta ja huokuvaa henkistä tasapainoa, niin sieltä ajaltahan se on peräisin. Jooga pienenkin tauon jälkeen on sellainen setti, että mistään muusta lajista en ole ikinä saanut lihaksia niin kipeäksi. Mutta säännöllisesti tehtynä olis varmasti hyötyä, ja astangalla sais kuitattua aika pitkälti venyttelyt ja lihaskunnot. Mutta enpä ole silti tehnyt.
Tiistaina oli pyrsän junnujen pirkkahallitreeni. Siellä juoksukoordinaatioita alkuun ja vetosetti perään. Varsinkin koordinaatiot oli aika tuskaisia kun takareidet oli niin kipeät, että jalkaa ei saanut suorana paljon nostettua.
Vedot: 3x300 + 2x (600,500,400,300,200) 3/8. Rennosti pakottamatta, ja pitkät palautukset. Ihan jees fiilis.
Viikon pari uintia oli raskaita kun olkapäät ja kädet oli tuosta maanantain touhusta shokissa. Muuten perinteistä touhua, tajusin ja unohdin. Torstain uinti piti lopettaa vähän etuajassa kun kädet oli ihan puhki.
Lauantaina pyynikin tj. Melko perus junttauksella 29.22. Aika ihan hyvä, tuntuma ei niin timanttia. Ylämäet ja varsinkin portaat oli raskaska. Ja kun varalan alamäessä oli Anton ja Kannus samaan aikaan, ensin takana ja mäen jälkeen aika paljon edessä, niin siinähän huomas miten paljon eroa tulee kun urheilija rullaa mäkeä rennosti ja veteraani sätkii sen minkä jäykällä voimansiirrolla pystyy. Ei vaan pääse niin lujaa, että pysyis perässä. Olisko vanhuus tai jotain. Keli oli ihan ok, vähän jäistä siellä täällä ja pakkasta jokunen aste.
Semmosta tässä olen mietiskellyt, että pitäsköhän alkaa reenaamaan parin vuoden hölkkäilyn jälkeen. Väitteeni on, että en ole pariin vuoteen treenannut. Mielestäni suunnittelematon lenkillä käyminen ei ole treenaamista vaikka sitä tekis näinkin säännöllisesti. Se on lenkkeilyn harrastamista.
Nyt vähän ehkä kiinnostas keksiä joku selkeä tavoite, tehdä jonkinlainen suunnitelma jolla siihen tavoitteeseen olis mahdollista päästä, ja alkaa toteuttamaan, eli reenaamaan. Tietysti jos tavoite olisi joku pitkä ultra niin vois jatkaa tätä nykyistä systeemiä, lisätä vaan kilsoja. Mutta se ei ehkä ole vielä se tämän kauden juttu. Mutta kuitenkin mielessä olevat jutut joita kiinnostas alkaa kokeilemaan liittyy kestävyysurheiluun, eli nokkahuilun soittamista en ehkä ole aloittamassa.
Noissa parissa pirkkahallin treenissä on vaan ollu ihan mukavaa ja siitä on tullut mieleen, että vois kai sitä kokeilla treenata vähän enemmän ajatuksen kanssa. Eihän sitä tiedä vaikka treeni alkas tarttuakin kun sitä tekis oikeilla tehoilla.
Mutta katellaan mitä mie keksin ja selitänkö niitä keksintöjä täällä, vai pistänkö ekkeliin ja alan vaan reenaamaan. Mielessä ei ole mitään sen monimutkaisempaa kuin, että ottas jostakin ohjelmista avaintreenejä ja rungon, ja rakentas itselle sopivan systeemin niiden ympärille.
Joka tapauksessa mie oon tässä harrastaessa saanut itteni vähän juntturaan ja motivaation kannalta vois olla hyvä keksiä jotakin uutta jolla homma olis mielekästä. Ja vois kai sitä vaikka ennätyksiäkin vielä yrittää tehdä.
Jaksoiko joku lukea näin pitkälle? Olihan nää taas melkosta sakkaa nää jutut, mutta aika monipuolista roskaa kuitenkin.
2 kommenttia:
Jaksoin lukea loppuun ja olen ihan ymmälläni tuosta astanga-joogasta?! Tarkoitatko, että sinä teet ihan itse omasta vapaasta tahdostasi sitä astanga-kidutusta ilman ohjaajan pakkoa??
Minähän tein sitä myös noin puoli vuotta työpaikan ryhmässä joskus muutama vuosi sitten, mutta kyllä oli kamala...
En tosiaan tee säännöllisesti.
Satunnaisesti tehtynä astanga harjoitus on tosiaan vähän hankala ja siitä saa viikoksi lihakset todella kipeäksi.
Mutta säännöllisesti usemammin kuin pari kertaa viikossa tehtynä se on kyllä ainakin mulle harjoitus jolla kroppaan saa nopeasti lisää liikkuvuutta ja voimaa.
Minähän olen luonnostani jäykkä. Noi terapeuttiseksi tarkoitetut asanat on alussa ihan mahdottomia ja tuntuu tosiaan kidutukselta ja nöyryytykseltä, mutta aika nopeasti niissä kehittyy. Esim. perus eteentaivutus suorilla jaloilla, nyt takareidet kirraa niin, että en saa kunnolla sormia maahan. Mutta silloin kun joogasin meni kämmenet maahan helposti. Voi olla että tuntuu juoksussakin.
On sitä kyllä paljon asioita joita ei tee vaikka pitäs, mutta vastapainoksi on kyllä paljon asioita joita tekee vaikka tietää että ei pitäs.
Lähetä kommentti