Nimipäivän kunniaksi lepopäivä. No oikeesti oli taas niin paljon kaikenlaista, että lenkille olis päässy vasta myöhään illasta, ja sillon ei enää huvittanu.
En ole ihan varma pitäskö huolestua kun blogsuista tässä virtuaaliviisikossa saa lueskella melko asiallisesta treenaamisesta. Osalla on ihan suunnitelmat, ja sitten niitä vielä toteutetaan. Lähinnä meinasin siis olla huolissani tästä omasta häröilystäni, Käypi lenkillä jos sattuu muistamaan. No kai sitä helmikuussa ehtii.
Aika hyviä ulkoilukelejä lupailee muuten jouluksi ...kele
3 kommenttia:
Eikös se mennyt niin, että lahjattomat treenaa.
Ja eipäs tuo sun häröily ulkopuolisen silmissä näytä yhtään pahalta (jos ei lasketa sitä autotalliviritystä mukaan). Varsin hyvää treeniä ja nuo lepipäivät voi olla tähän aikaan vuodesta kaikkein parasta treeniä. Onpahan ainakin varaa kiristää häröilyä.
No joo, tarkoitus kyllä olikin vedellä vapaasti tammikuun loppuun, ja alkaa sitten katella saisko sitä tehoja sinne jotenkin mukaan.
Mutta kun teillä on niin hienot suunnitelmat ja vielä toteutuskin onnistuu päivästä toiseen. Taidan vaan olla maratonhippi, ja vetelen tunteella.
Vähän oon kyllä mietiskelly, että pitäskö se perhana hankkia sinne autotalliin kuitenkin se matto, se motivois enemmän kuitenkin kun toi viritys. Kalliita vaan ovat penteleet.
Juu, elämä on.
Kyllähän tuo matto omalla kohdalla tuntuu hyvältä sijoitukselta, jos nää talvet tosiaan rupee oleen taas tämmösiä. Sitä oon kyllä ihmetelly, että kynnys tuolle matolle menoon on tosi alhainen, johtuiskohan siitä, että se on sisätiloissa. Itsellä kyllä tuntuu, että hippimeiningillä viihtymiset jäis vaan lyhyen sorttiseks, eli mulle taitaa ainakin sopia se, että on suunnitelma/määrä, joka toteutetaan. Toki tää blogituskin "pakottaa" ehkä juokseen enemmän kuin ilman tätä.
Lähetä kommentti