Maanantai
a: 9km
ip: 12km
Tiistai
a: 9km
ip: 12km
Keskiviikko
a: fillari, 30mn
ip: fillari 60min
Torstai
a: 9km
ip: 14km
Perjantai
a: 9km
ip: 11km
Lauantai
Lepi
Sunnuntai
26km
Viikko yht:
112km juoksua, 11h liikuntaa.
Aamuisin menin aina lyhintä reittiä, eli lukonmäki tuli vedettyä aina ylös. Yritin venytellä joka ilta, että jalat ei ihan jumelekseen ajaudu. Onnistui välttävästi, venyttelysessiot tosin jäi aika lyhyeksi ja ei niitä ehkä ihan joka ilta kuitenkaan saanut aikaiseksi.
Mitä pitemmälle viikko eteni sitä paremmin juoksu tuntui kulkevan. Alkuviikolla juoksu oli jotenkin kankeeta, tiistaina jalat oli väsyneet, mutta ilmeisesti sen jälkeen kroppa totesi, että tätähän on tehty joskus ennenkin ja lopetti vastaan pyristelemisen. Vaikka lihakset oli väsyneet, niin jalat vain toimii jotenkin paremmin ja juoksu tuntui paremmalta. Keskiviikon pyöräilyt oli ihan hemmetin raskasta, aamulla oli vielä todella kylmä ja ei saanut lämpöjä päälle koko matkalla. En malttanut ajella tarpeeksi rauhassa kotiin, ja pyöräilypäivä ei ollu ihan niin palauttavaa kun oli tarkoitus. Torstaina aamujuoksussa pyöräilyt painoi jaloissa ja juoksu oli vähän raskaampaa. Mutta iltapäivällä taas ihan perus juoksua ok fiiliksellä.
Aamuisin menin aina lyhintä reittiä, eli lukonmäki tuli vedettyä aina ylös. Yritin venytellä joka ilta, että jalat ei ihan jumelekseen ajaudu. Onnistui välttävästi, venyttelysessiot tosin jäi aika lyhyeksi ja ei niitä ehkä ihan joka ilta kuitenkaan saanut aikaiseksi.
Mitä pitemmälle viikko eteni sitä paremmin juoksu tuntui kulkevan. Alkuviikolla juoksu oli jotenkin kankeeta, tiistaina jalat oli väsyneet, mutta ilmeisesti sen jälkeen kroppa totesi, että tätähän on tehty joskus ennenkin ja lopetti vastaan pyristelemisen. Vaikka lihakset oli väsyneet, niin jalat vain toimii jotenkin paremmin ja juoksu tuntui paremmalta. Keskiviikon pyöräilyt oli ihan hemmetin raskasta, aamulla oli vielä todella kylmä ja ei saanut lämpöjä päälle koko matkalla. En malttanut ajella tarpeeksi rauhassa kotiin, ja pyöräilypäivä ei ollu ihan niin palauttavaa kun oli tarkoitus. Torstaina aamujuoksussa pyöräilyt painoi jaloissa ja juoksu oli vähän raskaampaa. Mutta iltapäivällä taas ihan perus juoksua ok fiiliksellä.
Viikonloppuna ei saanut aikaiseksi muuta kun järvisen, lauantainakin oli tarkoitus käydä vähän polkuhölkkää, mutta eipä tuota tullut käytyä. Tänään järvisen alkumatkasta oli ihan keposet jalat ja juoksu oli lähes lennokkaan tuntuista. Loppumatkasta alkoi vähän matka painaa ja jalat kangistua, eli ei tässä ihan maraton kunnossa olla.
Se on taidettu täällä blogissakin todeta jo muutamaankin kertaan, että mulla kulku paranee kun mättää vaan pari kertaa päivässä. En tiedä onko se paras resepti parhaan mahdollisen kisakunnon löytämiseen millekkään matkalle. Se, että about 5/km +-20s vauhtia on lenkillä mukava pitää, ei taida vielä tarkoittaa että ennätyskunto on nurkan takana. Mutta hemmetin paljon mukavampaa se on juosta tuota perusmättöä edes siedettävällä vireellä kun yrittää hieroa kisakuntoa paskalla vireellä jollakin hienolla ohjelmalla. Mutta voihan se tietty olla, että en vaan osaa toteuttaa noita ohjelmia. Mutta tällä harrastamisen tasolla arvostan ehkä enemmän sitä että homma on mukavaa. Ja voihan sitä juosta kisassa sitten sitä vauhtia mitä sattuu pääsemään.
Aamulenkki toimii kyllä hyvin. Ja kun lenkin saa hoidettua työmatkalla se menee jotenkin helposti sen enempää miettimättä. Ja toinen lenkkikin tulee automaattisesti kun juoksee töistä kotiin, ja juokseminen on yleensä mukavaa.
Normi arjessa en vaan saa aamulenkkiä aikaiseksi kun pitää kuskata tyttö kouluun ja mennä autolla töihin. Ja autolla kotiin ajellessa siinä on suuri riski, että lenkille lähtö ei enää huvita illallakaan kun on kotona. Eli työmatkajuoksu olis mulle hyvä juttu. Suuri riski on, että tämä rytmi katoaa kun arki koittaa ensi viikoll. Ja pelkona on, että palataan 40km viikkoihin ja huonoon vireeseen.
Se on taidettu täällä blogissakin todeta jo muutamaankin kertaan, että mulla kulku paranee kun mättää vaan pari kertaa päivässä. En tiedä onko se paras resepti parhaan mahdollisen kisakunnon löytämiseen millekkään matkalle. Se, että about 5/km +-20s vauhtia on lenkillä mukava pitää, ei taida vielä tarkoittaa että ennätyskunto on nurkan takana. Mutta hemmetin paljon mukavampaa se on juosta tuota perusmättöä edes siedettävällä vireellä kun yrittää hieroa kisakuntoa paskalla vireellä jollakin hienolla ohjelmalla. Mutta voihan se tietty olla, että en vaan osaa toteuttaa noita ohjelmia. Mutta tällä harrastamisen tasolla arvostan ehkä enemmän sitä että homma on mukavaa. Ja voihan sitä juosta kisassa sitten sitä vauhtia mitä sattuu pääsemään.
Aamulenkki toimii kyllä hyvin. Ja kun lenkin saa hoidettua työmatkalla se menee jotenkin helposti sen enempää miettimättä. Ja toinen lenkkikin tulee automaattisesti kun juoksee töistä kotiin, ja juokseminen on yleensä mukavaa.
Normi arjessa en vaan saa aamulenkkiä aikaiseksi kun pitää kuskata tyttö kouluun ja mennä autolla töihin. Ja autolla kotiin ajellessa siinä on suuri riski, että lenkille lähtö ei enää huvita illallakaan kun on kotona. Eli työmatkajuoksu olis mulle hyvä juttu. Suuri riski on, että tämä rytmi katoaa kun arki koittaa ensi viikoll. Ja pelkona on, että palataan 40km viikkoihin ja huonoon vireeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti