pe-la, 7-8.11, Yö rogaining

8h, 58km, tampere yö rogaining.
klo 22-06

Ensinnäkin kiitos Riikosen Jarnolle, että houkuttelit mut mukaan. Ja hyvä, että jaksoit suunnistaa silloinkin kun mulla ei oikein keskittyminen riittänyt. Olin kyllä suurimman osan matkaa kartalla, ja suunnistus sinällään ei ollut mitää vaikeaa. Mutta välillä olin ihan matkustaja, juoksin vaan ja en jaksanut miettiä mihin sitä ollaan menossa. Varsinkin kaupunkipätkä oli hankala kun värisokeelle rastit ei oikein erottunut kartasta ja karttakin on melko iso. Muutenhan tuo suunnistus on hivenen erilaista tälläisellä epämääräisellä 1:30000 mittakaavaisella ei niin tarkalla kartalla, eikä siellä nyt vaikeeta suunnistusta ollut kovin paljoa. Mutta oli helppoa tai vaikeeta niin kyllä siellä jonkun on oltava kartalla tai tulee liikaa juoksua ihan turhaan.

Tapahtuma oli kyllä hienosti järkätty, käsittämätöntä, että joku jaksaa tämmösiä järjestellä. Kisassa oli fillarisarja ja tossusarja, joissa molemmissa paljon joukkueita. Vaikka porukkaa oli paljon niin kilpailualue oli niin iso, että hyvin se jengi sinne hajaantui. Pitkiä pätkiä mentiin näkemättä muita joukkueita. Kisa olis ollut erilainen jos lunta ei olis satanut noin paljoa just ennen kisaa. Tiet ja pyörätiet oli jäisiä ja liukkaita, hiihtourat ja polut oli lumisia ja epätasaisia. Kyllähän sinne tamppaantui lumipolkua kun porukka samoja polkuja juoksi. Toisaalta lumeen tampatut urat vei kyllä rasteille ja jotkut pahimmat rastit löytyi tietty helpommin jos siellä oli jo joku käynyt. Ainakin tässä kisassa suunnistus oli sitä, että löydettiin rastipaikalle ja itse rasti etsittiin sanallisen tarkan määritteen mukaan. 

Kisakeskus oli leinolassa ja kisa-alue osin kaupungissa osin kaupin, aitovuoren, hervannan perukoiden ja kangasalan mettissä. Kohokohtana jäi mieleen mm. keskustan läpi juokseminen kello kaksi yöllä kun porukka tuli ja meni kapakoihin, kannustusta riitti. Vastapainona tampattiin hangessa mm. kaupin, niihaman ja kangasalan polkuja näkemättä ketään muita pitkään aikaan.

Tuloksellisestihan kisa meni loistavasti, oltiin tossusarjassa toisia. Voittajapari oli rogaining konkareita, juoksivat kilsan enemmän kuin me ja hävittiin 10 pojoo. Arvokkaimmat rastit olivat siis 9 pistettä, eli vähän paremman reitin voittajajoukkue juoksi. Mutta eipä tuosta meidänkään suorituksesta paljon hampaankoloon jäänyt, jälkeenpäin tsekattuna ihan järkevä reitti, GPS viivakin on nätti. Muutettiin vähän reitin loppua kun kaupin mettissä huomattiin miten hidasta metsässä eteneminen on. Oishan siinä reittisuunnitteluvaiheessa voinut tehdä vaihtoehtoisia reittipätkiä ja laskea niille pisteitä ja matkaa, mutta ei me ihan niin tosissaan oltu...vielä. Ehkä ens kerralla, ei tuo reittisuunnittelu kuitenkaan mitään mahdottoman vaikeasti ymmärrettävää ole, ainakaan tämmösellä kisa-alueella. Matka, vauhti ja pisteiden kertyminen, ne kai ne on mitä mietitään.

Matkan aikana ei ollut oikeestaan mitään isompia ongelmia, rastit löytyi heti ja jaksettiin pitää hyvää juoksuvauhtia koko kisan ajan. Varusteet osui hyvin kohdalleen. Vaatetta oli sopivasti, reppu ja juomasäiliö oli hyvä yhdistelmä ja repun selässä olemisen unohti nopeasti, vedenpitävät sukat pitivät jalat lämpöisinä vaikka kastelin kengät ihan läpimäräksi astumalla veteen. Kengätkin oli oikea valinta mun kokoelmasta, parempia kenkiä tuohon keliin on varmasti olemassa. Juoksin salomonin speedcrosseilla, ja niiden puolesta ei mitään ongelmia. Jalat kesti hyvin, eikä tullut rakkoja jne. Liukkaat ne on jäätiköllä, jäisellä tiellä piti varoa, muutama mäki piti mennä nelivedolla lumessa ja jyrkät alamäet skimbailin luisuttelemalla. Fyysisesti jaksoin kyllä hyvin, ei mitään valvomisesta johtuvaa väsymystä missään vaiheessa yötä. Parin kympin jälkeen jalat vähän kangistui, niikun pitkillä lenkeilläkin, mutta eipä tuo tuosta pahentunut. Lonkat väsyi ehkä pahiten. Vaikein hetki oli puolenvälin jälkeen kaupin polkupätkillä, lihaskunto ei vaan nyt oikein toimi metsäjuoksussa. Niihaman majalla pidettiin pieni tauko, sen jälkeen juoksun aloittaminen oli hemmetin kankeeta ja vaikeeta. Jalat ihan pökkelöt ja paleli hulluna, mutta kun sai taas lämmöt päälle niin juoksu lähti kulkemaan paremmin kuin ennen taukoa. Viimeiset tunnit meni hyvin ja ei ollut mitään vaikeuksia pitää juoksua yllä. Vaikka viimeinen tunti taidettiin tulla vähän reippaammin kuin ei oikein osannut arvioida miten paljon meillä on matkaa jäljellä suhteessa jäljellä olevaan aikaan. Maalissa taidettiin leimata kahdeksan minuuttia vaille.

Sekin oli mielenkiintoinen havainto, että juostessa voi näköjään syödä ilman ongelmia. Eipähän 8h aikana ihmeitä tarvii, mutta jostakin syystä yhdessä vaiheessa oli nälkä koko ajan. Söin energiapatukoita, muutaman geelin, suklaata, höyrymakkaran ja join kahvit ja vettä tietty. Ei mitään ongelmia noiden kanssa.
Jotain juttuja osaa ottaa huomioon paremmin jos näihin joku vielä joskus joukkueeseen huolii. Isoimmat jutut meni vahingossa oikein, kuten vaatetus, kengät, juomareput jne. Leimaus tapahtui puhelimessa olleella softalla, eli puhelimen kameralla luettiin rastin tagi, ja kännykällä aukeavasta linkistä avattiin sivu joka rekisteröi leiman. Ihan vahingossa mulla oli paidassa tasku jossa luuri kulki, se oli helppo ottaa esiin ja hoitaa leimaus ja taskussa puhelin kulki nätisti heilumatta. Pari kertaa en saanut puhelinta auki kostean pussin läpi ja piti tumpeloida hanskat kädestä ja ottaa luuri pussista, mutta pääosin leimat tuli suht nätisti. Reppua en ollut pakannut ajatuksella, niitä matkalla syötäväksi tarkotettuja eväitä ei kannata pakata jatkossa sinne repun alimmaiseksi. Niillekin oli taskut sekä paidassa että repussa. Retken jälkeen vähän väsytti, mutta jalat ei pahemmin kyllä kipeytynyt tms. 

Hyvä reissu, kannatti käydä. Tämä oli mulle ensimmäinen pidempi liikuntasuoritus, ja ihan mielekästä oli tehdä se näin.