ti 6.5, Trailcup 1

Tampere Trailcup Stage1 Lamminpäässä.

Olipas hienosti järjestetty tapahtuma. Reitti oli aika rapsakka, oli tarpeeksi mäkeä ja teknisyyttä. Pieni osa reitistä meni vauhdikaalla hiekkabaanalla, muuten reitillä oli juurakkopolkua, paha kivikkopolkupätkä ja vähän nopeempaa metsäpolkua kangasmaastossa. Luntakin oli muutamlla pätkällä. Mäkeä oli saatu reitille sopivasti ja lopussa noustiin juurakkopolkua vanha laskettelurinne ylös. Muutama alamäkikin oli niin jyrkkä, että meikäläinen ei uskaltanut rennosti rullailla vaan piti vähän reisillä jarrutella. Muutaman kaatuneen puunrungon yli ja alikin siellä mentiin.
Oli kyllä hienosti rakennettu reitti.

Vire oli ihan hyvä. Alusta asti juoksu oli mukavaa ja pystyin vetämään kaikki hankalat polkuosuudet ihan reippaasti. Näköjään noi tekniset pätkät pitää vetää täysillä luottaen että askeleelle löytyy paikka. Jos tuollaisilla pätkillä yritää sovitella joka askeleen niin vauhti kyllä kärsii ja homma menee hyppimiseksi. Ilmeisesti harpatinvaaran intiaanitausta auttaa ja jonkunlainen tatsi tuohon maastojuoksuun kuitenkin on. Vauhdista ei osaa sanoa oliko se huonoa vai peräti siedettävää. Hyvin pystyin kuitenkin puristamaan ja jaksamisen kanssa ei ollut ongelmia. Mutta viimeisellä kilsalla vähän reidet alkoi tutista voimattomuutta. Varsinkin lopun jyrkässä vähän pidemmässä laskettelurinteen mäessä joutui jo vähän kävelyaskelta tapailemaan kun reisistä alkoi olla puhti pois. Menin jostakin kaiffarista ohi siellä kivikkopätkillä ja se jäi roikkumaan peesiin. Välillä tuntui, että siellä polkupätkillä se tippuu kyydistä ja kisan jälkeen kaveri sanoikin, että oli tosi tiukilla ja jojon päässä noilla osuuksilla. Mutta laskettelurinteen jälkeen dude heitti ohi ja kiihdytti lopussa karkuun. Ei ollut kyllä mitään jakoja lähteä perään tutisevilla jaloilla. Pitäs varmaan jotain voimatreenin tapaista harkita, kun ylämäkien jälkeen joutuu aina vähän aikaa hakemaan tatsia.

Hyvä fiilis jäi, saa nähdä miten tästä palautuu.