Sunnuntain lenkin jälkeen ei oikein ollut fiilikset ihan katossa. Ajattelin, että ei huvita oikein näitä seniorihölkkiä tännekään raportoida. Eikä nää nyt varmaan ketään niin paljoo kiinnosta, että mahotonta vahinkoa tulis vaikka en tänne kirjailiskaan.
Mutta toisaalta oon niin pönttö, että näistä päiväkirjoista on mukava ite jälkeenpäin tarkastella mitä sitä on tullut touhuttua. Katellaan.
ma: lepo
ti: Suunnistusvedot+alkuverra, yht 11km
ke: Suunnistus, 60min
Tiistaina oli jo vähän parempi vire. Menin pelipaikoille ajoissa ja hölkkäsin alle vitosen lenkkariverran. Sitten nastarit jalkaa ja letkan jatkoksi luukuttamaan mettään ja poluille. Oli varmaan parasta mettäjuoksua tälle keväälle, mikä nyt ei tietysti vielä paljon tarkoita. Baana ei ollut ihan niin raskas kuin viikko sitten, ja vauhtikin oli pykälän kesympää. Mutta silti suht rennosti pystyi tuuppaamaan pahatkin paikat. TE2.5, sekin on asiallinen.
Keskiviikkona olikin sitten toinen ääni jalassa. En jaksanut verrytellä kuin muutama sata metriä. Startti oli pieneen penkkaan, no henkihän siinä salpaantui ja piti kävellä mäki ylös. Muutenkin juoksu oli todella kankeeta ja tökkivää. Eikä lippukaan oikein osunut sujuvasti matkalle. Garminin mukaan sydän ei lyönyt kertaakaan koko reissulla, eli ei TE lukua. Pitänee vaihtaa patteri sykevyöhön.
Näköjään tässä on pakko ruveta kiinnittämään huomiota palautumiseen. Ei voi vaan singahtaa kiinnostaviin treeneihin päivästä toiseen. Viimeviikolla mie olin kanveesissa, firstbeat antoi palautumisesta muutamana aamuna indeksin 0%. Voihan se olla että on muutakin häikkää kun treenikuormaa. Esimerkiksi siitepölyt sun muut. Olipa syy mikä tahansa niin oma fiilis on vähän samansuuntainen, väsynyttä on touhu välillä.
Eli jos meinaa noita kovia suunnistuksia ja metsäjuoksuja tehdä, niin eipä sinne viikkoon paljon muita kovia mahdukkaan. Ja näköjään osa suunnistuksistakin pitäs opetella tekemään pk tehoilla. Hitaastihan mie osaankin jo suunnistaa, mutta tehotkin pitäs vielä osata pitää alhaalla. Kevyttä määrää juosten kestää pari kertaa päivässä ihan kohtalaisilla kilsoilla, mutta kovemmista rykäisyistä ei jostakin syystä palaudu. Se on nyt vaan tosiasia tällä hetkellä.
Muistaakseni joskus pystyi luukuttamaan mettässäkin täysillä esimerkiksi rastiviikoilla monta kertaa viikossa, ja välipäivinä pystyi vielä tekemään tielenkkiä. Ja hyvin kulki, siis juoksu. Olis muuten hankaluuksia vaikka suunnistuksen mm kisoissa. Jos vetäs ekan karsinnan täysillä niin ei enää ehtis palautua koko kisoissa muihin strartteihin. Pitääkin muistaa ilmotella Tainille, että ei kovin paljon laske meikäläisen varaan. Mie en nyt ehkä pysty.
2 kommenttia:
Sinullakin näyttää tosiaan tuo päivittäinen vaihtelu kulkevuudessa olla jo ihan kohdallaan. Suuressa vaihtelussa on se hyvä puoli, että voi haaveissaan odottaa pöljän päivän iskevän millä hetkellä hyvänsä.
Aika hyvä päivä saa minullakin osua kohdalle, että kymppi säkällä kulkisi alle 35min. Se olisi vähän kuin sinulla tuo suunnistuksen MM:n podium-paikka...
Hankala kun virettä ei voi edes ennen lenkkiä mistään päätellä. Voi olla ihan kuoleman väsynyt olo ja silti juoksu kulkee ihan jees.
Mutta voi olla sun 35 kymppi aikapaljon realistisempi kun meikäläisen suunnistuksen podium. No ehkä jotkut pienet kyläkansalliset vois olla, mutta siinäkään ei vedonlyöntiluukulla ihan älytöntä jonoa olis mun puolesta rahojaan laittamassa.
Lähetä kommentti